viljapelto.jpg kosteikko.jpg pelto.jpg img_0709.jpg halikonjoki_0.jpg maisemapelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg puiden takaa.jpg img_9188.jpg rantaniitty.jpg rypsipelto.jpg ketoneilikat.jpg img_9200_m.jpg tammihaka.jpg Aneriojärvi.jpg kesa_-_copy.jpg kuurankukkia.jpg IMG_8095_m.jpg riistapelto_0.jpg broilerinlanta_pieni.jpg
 

Tuloksia

    Tällä sivulla esitellään Järki-hankkeen tuloksia, havaintoja ja kehittämisehdotuksia.

    Osallistu keskusteluun jättämällä oma palautteesi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen jarki@bsag.fi.

    _________________________________________________________________________

    2.3.2017 Järki Pelto -hankkeen ensimmäinen
    luentotilaisuus Halikossa täytti auditorion

    Katso lisää tästä

    Ja perehdy Jussi Knaapin mielenkiintoiseen esitykseen tästä.

    _________________________________________________________________________

    22.2.2017 Puhalletaan yhteen (bio)hiileen! Suomen ensimmäinen biohiilityöpaja 18.3.2017 Siuntiossa. Tervetuloa! 

    Katso lisää tästä

    _________________________________________________________________________

    13.2.2017

    Symbioosissa on järkeä - kohti glokalisaatiota

    Palopuron agroekologisen symbioosi -hankkeen tulosseminaarissa innostus ja kiinnostus oli käsinkosketeltavaa. Agroekologian professori Juha Helenius nosti esiin uuden käsitteen, GLOKALISAATION, jota kohti on kuljettava. Paikallinen ruokajärjestelmä on osa globalisoitunutta maailmaa.

    Lue lisää tästä.

    _________________________________________________________________________

    8.2.2017

    Järki Pelto -hanke on käynnistynyt

    Savi haastaa ruuantuottajat. Lounaisen Suomen savipeite on kymmenien metrien paksuinen. Viljelijät eivät anna periksi. Savimaa saadaan tuottamaan, ja pysymään tuottavana, kun työt tehdään maan rakenne ja ruuantuotannon tulevaisuus kärjessä. Uudenlainen tiedonvälityshanke käynnistyi Salon seudulla.

    Lue lehdistötiedote tästä.

    _________________________________________________________________________

    20.1.2017

    Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät 17.-18.1.2017

    Naantalin kylpylässä järjestetty laajapohjainen maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät kokosi asiantuntijoita, tutkijoita, toimijoita, viljelijöitä, neuvojia ja vaikuttajia pohtimaan tulevaisuuden ruuantuotantoa. Kiertotalous ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen olivat vahvasti esillä.

    Lue lisää tästä.

    Katso Maaseudun Tulevaisuuden juttu tästä.

    _________________________________________________________________________

    1.12.2016

    Luontoon saa oikeasti koskea

    Kansainvälinen Luonnonhoitoa Yhdessä - Managing Nature, Working Together seminaari Turussa järjestettiin 29.-30.11.2016. Kaksipäiväisen seminaarin aikana kuultiin innostavia esimerkkejä sekä ulkomailta että kotimaasta monimuotoisesta luonnonhoidosta. Esimerkkien voimalla pureuduttiin innokkaasti kakkospäivän ryhmätöihin ja saatiin aikaan käytännön päätöksiä, rakennettiin uusia luonnonhoitodiilejä, joissa töitä paiskitaan yhdessä.

    Lue lisää tästä.

    Tästä pääset katsomaan tilaisuuden videoituna sekä seminaarin esitykset.

    _________________________________________________________________________

    25.11.2016

    Kimppakoneet, urakointi ja yhteistyö 

    Järki Lannoitteen kolmannet Järkipäivät vetivät yhteistyöstä ja maatilan töiden kehittämisestä kiinnostuneita osallistujia Piikkiön Tuorlaan perjantaina 25.11.2016. Ajatuksia vaihdettiin maatilan mahdollisuuksista yhteistyön voimaan. Jokaisen ei ole pakko hankkia kaikkia koneita ja tehdä itse kaikkia töitä. Urakoitsijat, konevuokraajat ja kimppakoneet antavat liikkumavaraa ja mahdollisuuksia kannattavuuden ja työn tuottavuuden kasvattamiseen. 

    Lue lisää tästä.
    _________________________________________________________________________

    21.11.2106

    Vihreää taloutta maaseudulle

    Vihreä talous eli Green Economy on ympäristön huomoiva talousjärjestelmä, ja josta olisi mahdollista löytää potkua suomalaisellekin maaseudulle. Vihreä talous huomioi taloudelliset ja ekologiset näkökulmat, mutta tärkeää siinä näiden lisäksi on myös ihmisten hyvinvointi. Alla olevaan linkkiin on koottu ajankohtaista tietoa vihreästä taloudesta, johon liittyvä Euroopan maaseutuverkoston (European Network for Rural Development, ENRD) temaattinen työryhmä kokoontui muutamia kertoja vuoden 2016 aikana ja järjesti aiheesta seminaarin Brysselissä. 

    Lue lisää vihreästä taloudesta tästä

    _________________________________________________________________________

    15.11.2016

    Papua pöytään!

    Vuosi 2016 on FAO:n kansainvälinen palkokasvien teemavuosi. Palkokasvit ovat ravitsevaa perusravintoa eri puolilla maapalloa. Suomessa palkokasvien syönti on perinteisesti rajoittunut torstaiseen hernesoppaan ja kesäiseen irtoherneiden popsintaan. Viime aikoina on uusia palkokasvituotteita, kuten Nyhtökauraa ja Härkistä, ilmestynyt kauppojen hyllyille. Koska peltopinta-ala maapallolla käy vähiin, jos ei ruokavalioon sisällytetä entistä enemmän kasvisruokia, pitää uusia tuotteita tullakin. Lisäksi tarvitaan lisää tietoa ja uusia ideoita sekä järjestelmällistä yhteistyötä viljelijöiden, elintarviketeollisuuden, ravitsemuspalvelujen, kaupan ja kuluttajien välille. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti mielenkiintoisen tulevaisuusverstaan palkokasveista.  Lue juttu paputilaisuudesta tästä.

    _________________________________________________________________________

    18.10.2016

    Ruokosilppu peltojen ja maiseman pelastustöissä

    Rantojen ruovikoituminen jatkuu. Syynä ovat sekä vesistöjä rehevöittävät ravinteet että rantalaidunnuksen loppuminen. Rantojen laiduntajat ovat vähentyneet. BSAG:n ja Varsinais-Suomen ELYn yhteisessä Ruokopelto-hankkeen pellonpiennarpäivässä nähtiin ruokosilpun levitystä peltoon.

    Lue juttu pellonpiennarpäivästä tästä.

    _________________________________________________________________________

    20.4.2016

    Kiertotalousseminaari starttasi kärkihankkeen

    Suomella on mahdollisuuksia kiertotalouden kärkimaaksi. Se vaatii panostusta, uurastusta ja sitoutumista. Tämä kävi selväksi kaksipäiväisessä seminaarissa, missä kuultiin ravinteiden kierrätyksen innovaatioista. Kymmenet esimerkit kerrottiin osallistujille. Miten kiertotalous käytännössä saadaan toimimaan?

    Lue juttu seminaarista tästä.

    _________________________________________________________________________

    15.2.2016

    Taste of Game - riistaruokatapahtuma Jyväskylässä

    Kolme jyväskyläläistä huippuravintolaa ja metsästäjät ovat ahertaneet jo pitkään. Yhdessä on rakennettu ainutlaatuinen riistaruokatapahtuma, joka toteutetaan kolmessa ravintolassa, kolmena eri päivänä ja kolmella erilaisella ruokalistalla.

    Lue lisää villin riistaruoan ympärille rakennetusta tapahtumasta.

    _________________________________________________________________________

    24.11.2015

    Maaperästä kuuluu! Nälkä voidaan torjua

    Tulevaisuuden avaimet ovat maaperässä, mistä 95 prosenttia maailman ihmisiä ruokkivasta ruuasta kasvaa. Maaperästä siis kannattaa pitää huolta. Maailman väkiluku kasvaa hurjaa vauhtia. Vuonna 2050 se nykynäkymin ylittää jo kymmenen miljardin rajan. 

    Lue lisää Maaseutuverkoston seminaarista tästä.

    _________________________________________________________________________

    18.11.2015

    Avoimessa ympäristöseminaarissa riistapuheita

    Metsästys, suojelu ja raha puhuttivat avoimessa ympäristöseminaarissa, joka järjestettiin Helsingissä Eurooppa-salissa. Seminaari jatkaa syyskuisen Ympäristöakatemian kutsuseminaarin asialistalla. Riista ja kestävä riistanhoito olivat vahvasti esillä. Tilaisuudessa puhui mm. ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen. Kansanedustajat ottivat myös kantaa asiaan.

    Lue lisää seminaarista tästä.

    _________________________________________________________________________

    30.10.2015

    Kauhajoen metsästysseura teki historiaa

    Maanomistajain Liiton 70-vuotisjuhlissa jaettiin Wildlife Estates -tunnukset. Kauhajoen Kainastolla toimiva metsästysseura teki historiaa saamalla mallitila-tunnuksen itselleen ensimmäisenä metsästysseurana Euroopassa. Toinen uusi tunnus jaettiin siuntiolaiselle Malmgården Sjundeå -tilalle. Euroopassa tämän eurooppalaisen maanomistajien liiton ELOn jakama tunnus on myönnetty parillesadalle tilalle 130 maassa.

    Lue lisää tästä.

    _________________________________________________________________________

    26.9.2015

    Ensimmäinen Järki Lannoitteen Järkipäivä

    Järkipäivien sarja alkoi pureutumisella maan rakenteeseen. Piikkiön Tuorlassa nostettiin esiin näkemyksiä ja kokemuksia Järki Lannoitteen ensimmäisillä Järkipäivillä. Keskustelu oli vilkasta. Tietoa ja kokemuksia vaihdettiin. Yleisön joukosta kuului toiveita uusien keskustelutilaisuuksien järjestelyistä. Useimmat asiat selviävät, kun niistä jutellaan kasvotusten kollegoiden kanssa.

    Lue lisää tästä.

    _________________________________________________________________________

    7.9.2015

    Riistanhoito vahvasti Ympäristöakatemiassa

    Vuoden 2015 päättäjille ja ympäristöalan vaikuttajille suunnattu kutsuseminaari järjestettiin 3.-4.9.2015 läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Mukana oli kuutisenkymmentä osallistujaa. Ympäristöakatemian tavoitteena on lisätä ympäristötietoutta ja tiedonkulkua yhteiskunnassa. Vaikuttajaverkosto hakee ratkaisuja ympäristöalan ongelmiin. Tämän vuoden järjestelyistä vastasivat Ympäristöareenan kanssa Luonnon- ja riistanhoitosäätiö sekä Järki-hanke.

    Lue juttu akatemian antoisista päivistä tästä.

    _________________________________________________________________________

    21.7.2105

    Kestävä ruoantuotanto tarvitsee märehtijöitä (pdf)

    Järki-hanke kokosi yksiin kansiin laiduntajien hyviä ympäristötekoja. Raportin kokosi laajasta aineistosta tutkimusjohtaja Kati Berninger Tyrsky-Konsultoinnista.

    Kokonaan ilman märehtijöitä maailma ei selviä. Märehtijät pystyvät tuottamaan sielläkin, missä ruuan kasvattaminen pelloissa ei onnistu. Märehtijä muuttaa lihaksi nurmea ja ruohoa. Samalla se on tehokkaasti mukana torjumassa ilmastonmuutosta ja huolehtimassa maan kasvukunnosta. Tutustu julkaisuun tästä

    _________________________________________________________________________

    24.-27.5.2015

    Neuvojamatka Ruotsin Uppsalan seudulle

    Ruotsissa kasvitkin diskuteeraavat, todettiin kun Järki-hanke vei neuvojia opintomatkalle Uppsalan maisemiin. Siellä nähtiin, miten tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia kasvinsuojeluun. Muun muassa Ruotsin maatalousyliopiston Ultunan tutkimuskeskuksessa päästiin näkemään mielenkiintoista tutkimustöitä ja kokeiluja. Vai tiesitkö muka, että kasvit viestittävät toisilleen tuholaisten vierailuista?

    Lue lisää tästä.

    _________________________________________________________________________

    24.2.2015

    Ulkomaisia esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja riistanhoidosta maatalousympäristössä  (pdf)

    JÄRKI –hankkeen teettämässä, helmikuussa 2015, valmistuneessa selvityksessä käsitellään luonnon- ja riistanhoidon esimerkkejä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Selvityksessä esitellään muun muassa toimenpiteitä, joissa maatalouden ympäristökorvauksia voidaan maksaa tuotetun ympäristöhyödyn, tai ekosysteemipalveluiden ylläpidon, perusteella. Lisäksi löytyy eurooppalaisia esimerkkejä riistatarhauksesta, kosteikkojen ja niittyjen hoidosta uudenlaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Selvityksen laati Kati Berninger Tyrsky-Konsultoinnista.  Tutustu julkaisuun tästä linkistä.

    ____________________________________________________________________________

    12.11.2014

    Kati Berninger, Tyrsky Consulting:

    Maatalouden vesiensuojelun, ravinteiden hallinnan ja lannan käsittelyn esimerkkejä ulkomailta (pdf)

    JÄRKI -hanke teetti vuonna 2014 selvityksen muutamista ulkomailla toteutetuista toimenpiteestä, jotka edistävät maatalouden ravinnekuormituksen hallintaa. Aina ei ole tarvetta keksiä pyörää uudelleen ja uudelleen, vaan joskus voidaan ottaa mallia muualla toteutetuista ideoista, ja niitä voidaan soveltaa paikallisiin olosuhteisiin.  Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee ravinnekuormituksen vähentämisen keinoja, ja toinen osa keskittyy lannan käytön yhteistyöhön. Tutustu julkaisuun tästä linkistä.

    ___________________________________________________________________________

    9.7.2014

    Totta vai tarua?

    Järki-hankkeen teettämä raportti, joka antaa sinulle vastaukset yleisiin maatalouden ympäristökysymyksiin liittyviin väittämiin.  Totta vai tarua? -selvityksen kokosi syksyllä 2013 tutkija Kati Berninger. Kesällä 2014 julkaisu ilmestyi myös ruotsiksi. Tutustu tämän julkaisun kautta monien mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja ennen kaikkea asiantuntijoiden vastauksiin. Huomaat, etteivät asiat ole ihan mustavalkoisia!

    Totta vai tarua? Suomeksi (PDF)

    Sant eller falskt? På svenska (PDF)

    _____________________________________________________________________________

    22.5.2014

    Opintiellä friisiläisten ja tulppaanien maassa

    Hollannissa järjestettiin huhtikuun lopulla seminaari, jossa käsiteltiin viljelijöiden ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia maatalouden ympäristönhoidossa ja erityisesti osana uutta Maaseudun kehittämisohjelmakautta 2014 – 2020, josta alempana tekstiä myös Suomen osalta. JÄRKI -hankkeesta mukana oli projektipäällikkö Kimmo Härjämäki. Seminaari pidettiin Aldstrerkin kylässä keskellä tasaista Koillis-Hollantia, josta mustavalkoiset friisiläislehmätkin ovat kotoisin. Seminaarin järjestäjä Groupe de Bruges on pyrkinyt jo kymmenen vuoden ajan tuomaan ruohonjuuritason esimerkkejä kestävän maatalouden yhteistyökuvioista osaksi euroopanlaajuista maatalouden ympäristöpolitiikkaa.

    Isot laivat kääntyvät kuitenkin hitaasti, joten ryhmän työ jatkuu aktiivisena tulevaisuudessakin. Seminaarissa oli mukana JÄRKI Luonto ja riista –osan projektipäällikkö Kimmo Härjämäki.  JÄRKI-hankkeen toimijat tulevat jatkossa olemaan mukana jäsenenä ryhmän työssä.

    Ryhmässä on laaja joukko kestävän maatalouden asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Lisäksi Groupe de Bruges on laatinut runsaasti aiheeseen liittyviä esitteitä ja julkaisuja joihin kannattaa tutustua osoitteessa: http://www.groupedebruges.eu/

    Hollantilaisia tulppaanipeltoja junan ikkunasta kuvattuna huhtikuun lopussa. Kuva Kimmo Härjämäki

    ____________________________________________________________________________

    4.4.2014:

    Katso MMK Marjukka Lammisen koosteet kolmesta ajankohtaisesta asiasta:

    1) Fosforin matka rehuista lantaan: Ruokinnan keinot vähentää kotieläintalouden vesistökuormitusta (pdf)

    2) Typen matka rehuista lantaan: Ruokinnan keinot vähentää kotieläintalouden vesistökuormitusta (pdf)

    3) Matkaraportti "Kestävä naudan- ja lampaanlihan tuotanto" (pdf)

    ___________________________________________________________________________________________

    26.2.2014:

    JÄRKI 1-vaihe päättyi 31.12.2013. 5-vuotiskauden päätteeksi listattiin hankkeen tärkeimmät johtopäätökset, jotka on koottu pdf-tiedostona olevaan esitteeseen. Lue johtopäätökset ja muuta perustietoa tästä!

    ____________________________________________________________________________________________

    22.2.2013:

    Järki-hanke oli syksyllä 2012 mukana SITRAN Kokeilujen Maaseutu-hankkeessa. Teemamme oli Kierrätysmaatalous, jonka puitteissa kokeilimme ainevirtojen kuvaamista yhdellä maatilalla. Kokeilustamme lisää sivulla: http://www.sitra.fi/hankkeet/kokeilujen-maaseutu.

    ____________________________________________________________________________________________

    14.1.2013:

    Vaikutusperusteinen ympäristökorvaus - kansainvälinen aivoriihi Lohjalla 30.11.2012

    Järki-hanke järjesti marraskuun 2012 lopulla yhdessä Baltic Compass-hankkeen kanssa työpajan, jossa käsiteltiin uutta ajattelutapaa ympäristökorvauksista. Mitä, jos ympäristökorvaus maksettaisiinkin tulosten, vaikutusten mukaan, eikä toimenpiteiden mukaan, kuten nykyisin? Tätä ajattelua on jo harjoitettu Euroopassa pitkäänkin, mutta Suomeen se on vasta rantautumassa. Keskustelun ensiaskeleita otettiin  Lohjalla Koivulan kartanossa pidetyssä kansainvälisessä työpajassa, jossa osallistujia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Liettuasta.

    Suomessa vaikutusperusteista lähestymistapaa on kokeiltu Tarjouskilpailumallia testattaessa (Tarveke-hanke), mutta esim. Saksassa vaikutusperusteinen lähestymistapa on ollut käytössä paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa jo yli 10 vuotta. Siellä kokemuksia on erityisesti luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Viljelijä on saanut lisäkorvausta sellaisilla perinnebiotoopeilla, missä hän on voinut osoittaa esiintyvän vähintään viittä indikaattorikasvilajia 28 lajin listalta.

    Tarvetta uudelle ajattelulle on perusteltu sillä, että nykyinen puhtaasti toimenpiteisiin perustuva ympäristökorvausj ei tuota riittävästi tuloksia. Voidaan myös ajatella, että korvausperusteinen järjestelmä motivoi viljelijää enemmän, ja tällaisia kokemuksia on mm. Saksasta saatukin.

    Työpajan esityksistä ja keskusteluista on koottu raportti (Kati Berninger), jonka voit lukea englanniksi tästä.

    Baltic Compass -hankkeen nettisivuilta voit katsoa myös englanninkieliset esitelmät.

    ____________________________________________________________________________________________

    9.2.2012:

    Ympäristöakatemian kurssijulkaisu

    Järki-hanke osallistui vuonna 2011 Ympäristöakatemian kurssin suunnitteluun ja toteutukseen. Kurssin teemana oli: "Luonnon monimuotoisuus maatalouden edellytyksenä - ohjaavatko tukitoimet oikeaan suuntaan?". Kesän 2011 kurssijulkaisu on erinomainen läpileikkaus aihepiiriin, sisältäen huippu-asiantuntijoiden kirjoituksia. Julkaisu on luettavissa tästä linkistä:

    http://www.ymparistoakatemia.fi/wp-content/uploads/2011/12/kurssijulkaisu-sivuttain.pdf

     

    ____________________________________________________

    11.8.2011

    Kimmo Härjämäki ja Eriika Lundström (toim.):

    Ympäristötukijärjestelmät ja vesiensuojelutoimenpiteet EU-maissa
    Biodiversiteettitoimenpiteet EU-maissa
    TEHO-hankkeen kokemuksia Suomen erityistuista

    (TEHO-hanke 7/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 4)

    TEHO-hankkeen julkaisusarjassa on ilmestynyt kooste Euroopan maiden ympäristötukijärjestelmistä. Järki-hanke on tuottanut julkaisuun osuuden, jossa on selvitetty eri Euroopan maiden tukia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Tiedot on koonnut Kati Berninger.

    Samassa julkaisussa mukana Kati Berningerin Teho-hankkeelle tekemä selvitys eri Euroopan maiden ympäristötukijärjestelmistä ja vesiensuojeluun liittyvistä tuista sekä Teho-hankkeen kokemuksia ja näkemyksiä erityisympäristötuista, jotka ovat yhteneväisiä myös Järki-hankkeen näkemyksiin. Eri maiden tukivertailu osoittaa, että ympäristötukijärjestelmät ovat hyvin eri tyyppisiä eri maissa. Joissakin maissa ympäristötukiohjelmat ovat maakuntakohtaisia, eivät samoja koko maassa. Myös kustannustasoissa ja toimenpidevalikoissa on suurta vaihtelua.

    Julkaisu on PDF-muodossa luettavissa tämän linkin kautta:

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=24301&lan=FI

    Julkaisun englanninkielinen (lyhennetty) käännösversio löytyy tästä linkistä (Baltic Compass-hankkeen kustantama käännös):

    www.balticcompass.org/PDF/Reports/AEpayments_biodiversity.pdf

    _____________________________________________________

    8.7.2011:

    Heinäbiomassojen käyttö energianlähteenä

    Koska suojavyöhykkeiltä ja muilta heikkotuottoisilta heinäalueilta kerättävälle biomassalle ei läheskään aina ole löytynyt käyttökohdetta, päätti Järki-hanke selvittää biomassan käyttöä energianlähteenä olkipaalikattilassa. Näin voitaisiin parhaimmillaan yhdistää sekä ilmaston- että vesiensuojelun hyödyt.

    Järki-hanke haki syksyllä 2009 rahoitusta MTK-säätiöltä, ja sai positiivisen päätöksen polttokokeeseen. Polttokoe suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä MTT:n kanssa. Ruokohelpeä paljon tutkinut tutkija Timo Lötjönen MTT Ruukista valmisteli polttokokeen tekniset osat ja kirjoitti loppuraportin "Korsibiomassojen tuotantoketjut ja energiantuotanto kokopaalikattilalla" (MTT Raportti 19/2011), joka on luettavissa tästä linkistä:

    www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti19.pdf

    Polttokokeessa testattiin, miten neljä eri korsimateriaalia käyttäytyvät tanskalaisvalmisteisessa olkipaalikattilassa, johon kerralla mahtuu sisään kolme pyöröpaalia. Testattavat materiaalit olivat:

    1) järviruoko (maaliskuussa kerätty kuiva ylivuotinen ruoko)

    2) suojavyöhykeheinä (kuiva, kerätty elokuussa)

    3) ruokohelpi (kuiva, keväällä kerätty, lähinnä vertailuna mukana)

    4) olki (pellolta kerätty viljan olki, jota varten kattila on suunniteltu)

    Testissä käytetty polttokattila sijaitsee Kemiönsaaressa Nivelaxin kylässä. Polttokokeen käytännön työn tekivät VTT:n tutkijat Jyrki Kouki ja Kari Vuorio. Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat kattilan omistaja Mats Hagman, aktiivinen paikallinen yhdistys Västanfjärdin lahdet ry. sekä Oy Kimito Flis AB:n Bjarne Gröning (kattilatyypin maahantuoja).

    Heinäbiomassat hankittiin lähiseudulta valmiiksi paalattuina. Paalaaminen osoittautuikin prosessin pullonkaulaksi: liian tiiviit paalit eivät soveltuneet täysin kattilapolttoon, mutta lupaavalta vaikuttaa kaikkien materiaalien palaminen, jos vaan paalit jätetään löyhemmiksi. Positiivinen uutinen oli tuhka-analyysien tulos, että raskasmetalleja oli tuhkassa sallittu määrä, joten se soveltuu hyvin pellolle levitettäväksi.

    Polttokokeita tarvitaan lisää löyhemmillä paaleilla. Kaikki kokemukset heinäbiomassojen paalipoltosta otetaan mielellään vastaan:

    eija.hagelberg at bsag.fi tai puhelimitse 0500 609 526