Järki - maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevää edistämistä
Yhä suurempi osa kuluttajista alkaa olla kiinnostuneita ruuan ympäristövaikutuksista. Kuluttajien käyttäytymisessä on vielä paljon parantamisen varaa: suuri ympäristöongelma on jo pelkästään se, että ruokaa heitetään pois valtavia määriä päivittäin. Onko maapallon toisella puolella kasvatettu banaani kulkenut pitkän matkan Suomeen vain päätyäkseen kaatopaikalle? Entä onko meidän syötävä joka päivä liharuokia?
Tiedostavat kuluttajat seuraavat tarkasti, mutta osa ei vielä ole kiinnostunut asiasta, tai kokee, ettei voi vaikuttaa asioihin omilla valinnoillaan. Tutkimusten mukaan ympäristöystävällisyyttä kannattavat kuluttajatkaan eivät valitse ostohetkellä ympäristöystävällisiä tuotteita kovinkaan usein.
Kaupunkilaiskuluttajilla saattaa olla hämärtynyt käsitys ruuan alkuperästä ja maataloudesta. Joskus voidaan lantaa pellolle levittävää viljelijää virheellisesti pitää jopa rikollisena ympäristön saastuttajana, vaikka tärkeää olisi juuri käyttää kaikki lanta peltojen lannoituksessa (ohjeiden mukaisesti, luonnollisestikin).
Kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa eikä motiivia ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin. Viime vuosina on kehitetty erilaisia mittareita ruuan ympäristövaikutusten selvittämiseksi, mutta useimmiten mittarit keskittyvät ilmastovaikutuksiin, ei niinkään vesistöjen rehevöitymiseen tai luonnon monimuotoisuuteen. Yleispäteviä ohjeita on mahdotonta antaa, koska muuttujia on valtava määrä. Ilmastovaikutusten kannalta esimerkiksi on suuri ero, kasvaako tomaatti bioenergialla vai fossiilisilla polttoaineilla lämmitetyssä kasvihuoneessa.
Lue artikkeli Helsingin Sanomissa kuluttajien kiinnostuksesta vastuullisesti tuotettuun ruokaan (kirj. MTT:n tutkijat Juha-Matti Katajajuuri ja Sari Forssman-Hugg, 19.3.2006)
Miten syödä ympäristöä säästäen? www.laatuketju.fi
Lue lisää kuluttajien ostokäyttäytymisestä: Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa (MTT 83):
http://www.mtt.fi/met/pdf/met83.pdf
Lue Maa- ja metsätalousministeriön teettämä Ruokastrategian taustaselvitys 24.6.2009:
http://www.mmm.fi/attachments/elintarvikkeet/5HKe7TYp2/Ruokastrategia_taustaselvitys.pdf_UUSI.pdf
Mittatikku-hanke / Suomen ympäristökeskus
Kuluttajien tulisi saada runsaasti lisätietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista. Sellaiset kuluttajat, jotka ovat jo huolissaan ympäristöstä, eivät saa riittävästi tietoa. Toisaalta ne kuluttajat, joita asia ei vielä huoleta yhtään, tarvitsisivat perustietoa, jotta oppisivat ottamaan ympäristön huomioon ostotilanteessa.
Tavoitteena tulee olla
1) lisätä kuluttajien tietoa ympäristöystävällisistä tuotteista
2) muuttaa kulutuskäyttäytymistä kestävämpään suuntaan
1) Tietoa kuluttajille erilaisin kampanjoin. Kuluttajaa ei voida pakottaa mihinkään valintoihin, vaan muutoksen tulee lähteä kuluttajasta itsestään. Suosimalla ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita kuluttaja ohjaa myös tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan.
2) Ympäristökasvatusta asiasta lapsille ja nuorille. Koulujen ja julkisten ruokaloiden ruokalistoille ympäristöystävälliset tuotteet.
3) Vanhat tavat käyttöön: säästäväisyys kunniaan, ruokaa ei saa heittää pois. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ruuan pois heittämisellä on ennakoitua suuremmat ympäristövaikutukset. Lue lisää...
4) Ympäristöjalanjälki etiketteihin. Työ on käynnissä, mutta tehtävä ei ole yksinkertainen, eikä välttämättä tule onnistumaan. Kuluttajille siitä kuitenkin olisi hyötyä. Merkkejä ei tuotteissa saa olla liikaa, muuten kuluttajat eivät erota niitä enää toisistaan.
MTT:ssä on tehty paljon tutkimusta ruuan ympäristövaikutuksista, katso tutkija Juha-Matti Katajajuuren esitelmä "Mittatikun uudet sovellukset"