Järki - maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevää edistämistä
Ympäristötuki
Maatalouden ympäristötuen ohjelmakausi katkeaa vuoden 2013 lopulla. Sen jälkeen ympäristötukia on mahdollista muuttaa. Keskustelut ovat alkamassa, ja nyt tarvittaisiin paljon hyviä malleja.
Työn perustaksi on nyt tärkeää käydä läpi nykyisen tukijärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet ja rakentaa uusi järjestelmä opitun pohjalle.
Uuden ympäristötukijärjestelmän suunnitteluun Järki-hanke tulee tarjoamaan ehdotuksia.
Tilanne
Ympäristötuet ovat nykyisin jo lähestulkoon automaattinen osa maataloutta. Ympäristötukien tavoitteena on ympäristöarvojen ylläpito maataloudessa, mutta tukien todellisesta tehokkuudesta ollaan montaa mieltä.
Osa ympäristötuista on ollut hyvinkin muodollista, joilla ei ole mitään vaikutuksia ympäristön tilan kohentamiseksi. Esimerkiksi ympäristötuen perustoimenpiteisiin kuuluu "luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitovelvoite", joka ei edellytä viljelijöiltä mitään käytännön toimia, niin kauan kuin pellot säilyvät viljelyssä. Tämä ei merkitse sitä, että kaikki ympäristötuet olisivat olleet tehottomia.
Nykyinen ympäristötukijärjestelmä pähkinänkuoressa:
Ympäristötuki on EU-osarahoitteinen tukijärjestelmä. Vuonna 2008 ympäristötukea maksettiin yhteensä noin 303 miljoonaa euroa, mistä erityistukien osuus on noin 42 milj. euroa. EU:n rahoitusosuus ympäristötuesta on tällä ohjelmakaudella 28% (EU:n osuus siis vain alle kolmannes! ). Lue lisää MMM:n sivuilta.
90 % Suomen viljelijöistä on sitoutunut maatalouden ympäristötukeen, ja peltopinta-alastamme 95 % on ympäristötuen piirissä. Koko EU:n peltoalasta vain 23 % on jonkinlaisten ympäristötukien piirissä.
- Ympäristötuet olleet käytössä Suomessa koko EU-jäsenyyden ajan (1995 lähtien)
- Ympäristötukeen sitoutuneelle viljelijälle kuuluvat pakolliset kaikille yhteiset perustoimenpiteet, sekä omalle tilalle sopivimmat lisätoimenpiteet ja vapaaehtoiset erityisympäristötuet.
Luonto-Mytvas-raportin mukaan pakollisilla toimenpiteillä ei juurikaan ole toistaiseksi ollut vaikutusta luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, ja lisätoimenpiteidenkin osalta tilanne on heikko.
Ympäristötuki on nykyisin osa viljelijän kiinteää tuloa. Samaan aikaan kun kritisoidaan sitä, ettei ympäristötuilla ole saatu riittävästi aikaan, tulee kuitenkin todeta, että nykyisellä systeemillä viljelijät ovat omaksuneet viljelytavat, joilla ympäristöä huomioidaan. Meillä ei ole vertailukohtaa siihen, mikä tilanne olisi ilman ympäristötukea.
Tämän lisäksi 1990-luvun alusta ovat maatalouden kasvihuonepäästöt vähentyneet noin 20 % - mitä ilmeisimmin ainakin osittain ympäristötukien ansiosta (lähde: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2009).
Viime aikoina on paljon keskusteltu siitä, tulisiko ympäristötuki kohdentaa nykyistä tehokkaammin sinne missä sitä eniten tarvittaisiin. Tutkijat tekevät kiivasta vauhtia tutkimusta päätöksenteon taustatiedoiksi. Kohdentamista on jo toteutettu monissa muissa maissa, mutta myös Suomessa: esimerkiksi fosforirikkaiden peltojen tuki "ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen" on käytössä vain eteläisessä Suomessa ja vain niillä lohkoilla, joissa fosforin määrä on korkea.
Kaikissa EU:n maissa on aivan omanlaisensa ympäristötukijärjestelmät. Monissa yhteyksissä on tuotu esille Itävallan "monivalintamalli", joka voisi sopia Suomeenkin nykyistä paremmin. Eri EU-maiden tukimalleja tullaan esittelemään tällä sivustolla.
Lue faktat nykyisestä ympäristötuesta Maaseutuviraston (Mavi) sivuilta:
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html
Perusympäristötuen lisäksi viljelijät voivat halutessaan hakea ympäristötuen erityistukea. Esite erityisympäristötuista.
Kosteikkojen perustamiseksi ja perinnebiotooppien peruskunnostukseen viljelijät ja yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollisten investointien tukea, joka vuonna 2010 on huomattavasti korkeampi kuin kahtena aiempana vuonna.
Tavoitteet
Ympäristötukia tulee kehittää sellaiseen suuntaan, että ne ovat
A) helppoja toteuttaa viljelijän näkökulmasta
B) tehokkaita ympäristön kannalta
C) keveitä myös hallinnollisesti
Ympäristötukien suunnittelun tavoitteeksi tulee asettaa myös ilmastonmuutoksen hallinta - parhaimmillaan samoilla toimenpiteillä yhdessä ravinnekuormituksen vähentämisen kanssa.
Tehtävää
Ympäristötukijärjestelmä tulee muuttumaan tulevalla ympäristötuen ohjelmakaudella. Millaiseksi, se on kiinni siitä, miten hyvin siihen nyt heti aletaan valmistautua.
Tehtäviä on lyhyesti sanottuna kolme:
1) Käydä läpi nykyisen ympäristötuen heikkoudet ja vahvuudet yksi tukimuoto kerrallaan laajana asiantuntijayhteistyönä (asiantuntijoita ovat myös aktiiviset viljelijät sekä neuvojat ja aluetason virkamiehet)
2) Tehdä vertailua muiden maiden järjestelmiin, perehtyä erityisesti niihin tukijärjestelmiin, jotka ovat tehokkaita ja tuloksellisia
3) Suunnitella uusi malli laajana eri alojen yhteistyönä, ja suunnitteluprosessiin on varattava riittävästi aikaa eli työ on aloitettava välittömästi.
Kun tukijärjestelmää suunnitellaan, muutoksia suunnittelevien virkamiesten tulisi kuunnella aluetason virkamiehiä, joilla on pitkä käytännön kokemus ympäristötukien käsittelystä. Erityisesti sellaiset virkamiehet, jotka ovat myös viljelijöitä, tuntevat koko kentän kaikkein parhaiten. Heidän arvokas tietonsa tulisi ottaa hetimmiten käyttöön järjestelmän järkiperäistämiseksi.
Joskus hyvinkin pienillä asioilla voitaisiin muuttaa käytäntöjä askeleen verran kevyemmiksi, jos sitä aidosti halutaan. Silloin on kuunneltava niitä, jotka asian käytännön tasolla parhaiten tuntevat.
Vaikeuksia tulee mahdollisesti olemaan mm. käytännön työn ja ympäristönhoidollisten tavoitteiden yhdistämisessä. Pahimmillaan se mikä olisi luonnolle hyväksi, ei ole mitenkään järkevää toimintaa viljelijän näkökulmasta. Tähän tulisi nyt aidosti puuttua, ettei samoja virheitä toisteta seuraavalla ohjelmakaudella. Voimavarat ja rahalliset tuet tulee keskittää sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat mielekkäitä toteuttaa.
Uudessa ympäristötukimallissa neuvonnalla voisi olla nykyistä suurempi rooli. Neuvojilla voisi myös olla enemmän vastuuta. Silloin voitaisiin välttää päällekkäistä työtä, valvontaa ja useita virkamiesten maastokäyntejä.
Järki-hankkeen ehdotuksia tullaan esittelemään jarki.fi-sivustolla.
