Osallistu keskusteluun jättämällä oma palautteesi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen jarki@bsag.fi.

9.2.2012:

Ympäristöakatemian kurssijulkaisu

Järki-hanke osallistui vuonna 2011 Ympäristöakatemian kurssin suunnitteluun ja toteutukseen. Kurssin teemana oli: "Luonnon monimuotoisuus maatalouden edellytyksenä - ohjaavatko tukitoimet oikeaan suuntaan?". Kesän 2011 kurssijulkaisu on erinomainen läpileikkaus aihepiiriin, sisältäen huippu-asiantuntijoiden kirjoituksia. Julkaisu on luettavissa tästä linkistä:

http://www.ymparistoakatemia.fi/wp-content/uploads/2011/12/kurssijulkaisu-sivuttain.pdf

____________________________________________________

11.8.2011

Kimmo Härjämäki ja Eriika Lundström (toim.):

Ympäristötukijärjestelmät ja vesiensuojelutoimenpiteet EU-maissa
Biodiversiteettitoimenpiteet EU-maissa
TEHO-hankkeen kokemuksia Suomen erityistuista
(TEHO-hanke 7/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 4)

TEHO-hankkeen julkaisusarjassa on ilmestynyt kooste Euroopan maiden ympäristötukijärjestelmistä. Järki-hanke on tuottanut julkaisuun osuuden, jossa on selvitetty eri Euroopan maiden tukia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Tiedot on koonnut Kati Berninger.

Samassa julkaisussa mukana Kati Berningerin Teho-hankkeelle tekemä selvitys eri Euroopan maiden ympäristötukijärjestelmistä ja vesiensuojeluun liittyvistä tuista sekä Teho-hankkeen kokemuksia ja näkemyksiä erityisympäristötuista, jotka ovat yhteneväisiä myös Järki-hankkeen näkemyksiin. Eri maiden tukivertailu osoittaa, että ympäristötukijärjestelmät ovat hyvin eri tyyppisiä eri maissa. Joissakin maissa ympäristötukiohjelmat ovat maakuntakohtaisia, eivät samoja koko maassa. Myös kustannustasoissa ja toimenpidevalikoissa on suurta vaihtelua.

Julkaisu on PDF-muodossa luettavissa tämän linkin kautta:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=24301&lan=FI

Julkaisun englanninkielinen (lyhennetty) käännösversio löytyy tästä linkistä (Baltic Compass-hankkeen kustantama käännös):

www.balticcompass.org/PDF/Reports/AEpayments_biodiversity.pdf

_____________________________________________________

8.7.2011:

Heinäbiomassojen käyttö energianlähteenä

Koska suojavyöhykkeiltä ja muilta heikkotuottoisilta heinäalueilta kerättävälle biomassalle ei läheskään aina ole löytynyt käyttökohdetta, päätti Järki-hanke selvittää biomassan käyttöä energianlähteenä olkipaalikattilassa. Näin voitaisiin parhaimmillaan yhdistää sekä ilmaston- että vesiensuojelun hyödyt.

Järki-hanke haki syksyllä 2009 rahoitusta MTK-säätiöltä, ja sai positiivisen päätöksen polttokokeeseen. Polttokoe suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä MTT:n kanssa. Ruokohelpeä paljon tutkinut tutkija Timo Lötjönen MTT Ruukista valmisteli polttokokeen tekniset osat ja kirjoitti loppuraportin "Korsibiomassojen tuotantoketjut ja energiantuotanto kokopaalikattilalla" (MTT Raportti 19/2011), joka on luettavissa tästä linkistä:

www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti19.pdf

Polttokokeessa testattiin, miten neljä eri korsimateriaalia käyttäytyvät tanskalaisvalmisteisessa olkipaalikattilassa, johon kerralla mahtuu sisään kolme pyöröpaalia. Testattavat materiaalit olivat:

1) järviruoko (maaliskuussa kerätty kuiva ylivuotinen ruoko)

2) suojavyöhykeheinä (kuiva, kerätty elokuussa)

3) ruokohelpi (kuiva, keväällä kerätty, lähinnä vertailuna mukana)

4) olki (pellolta kerätty viljan olki, jota varten kattila on suunniteltu)

Testissä käytetty polttokattila sijaitsee Kemiönsaaressa Nivelaxin kylässä. Polttokokeen käytännön työn tekivät VTT:n tutkijat Jyrki Kouki ja Kari Vuorio. Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat kattilan omistaja Mats Hagman, aktiivinen paikallinen yhdistys Västanfjärdin lahdet ry. sekä Oy Kimito Flis AB:n Bjarne Gröning (kattilatyypin maahantuoja).

Heinäbiomassat hankittiin lähiseudulta valmiiksi paalattuina. Paalaaminen osoittautuikin prosessin pullonkaulaksi: liian tiiviit paalit eivät soveltuneet täysin kattilapolttoon, mutta lupaavalta vaikuttaa kaikkien materiaalien palaminen, jos vaan paalit jätetään löyhemmiksi. Positiivinen uutinen oli tuhka-analyysien tulos, että raskasmetalleja oli tuhkassa sallittu määrä, joten se soveltuu hyvin pellolle levitettäväksi.

Polttokokeita tarvitaan lisää löyhemmillä paaleilla. Kaikki kokemukset heinäbiomassojen paalipoltosta otetaan mielellään vastaan:

eija.hagelberg at bsag.fi tai puhelimitse 0500 609 526