Järki - maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevää edistämistä
Lähetä meille oma kysymyksesi tai kommenttisi tässä.
Otimme selvää kysymällä Suomen parhailta asiantuntijoilta. Yllä olevaan laatikkoon voit jättää oman kysymyksesi tai väittämän, johon voimme etsiä vastauksen.
****************************************************************************
Väite 1: Suorakylvö on ratkaisu peltomaan ravinnehuuhtoumaan.
Vastaus: Maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto:
"Suorakylvössä kasvusto perustetaan esikasvin sänkeen. Suorakylvö vähentää eroosiota ja partikkelifosforin huuhtoumaa paljaaseen maahan verrattuna. Se vähentää todennäköisesti myös typen huuhtoutumista. Suomessa eroosio on ongelma lähinnä hienorakeisilla mailla. Suorakylvössä pintamaahan voi kertyä helppoliukoista fosforia, joka voi kulkeutua vesistöihin liuenneena pintavalunnan mukana. Liukoisen fosforin kertymisen hallinnasta tarvitaan lisää tutkimustietoa."
****************************************************************************
Väite 2: Biokaasulaitokset ovat ratkaisu lantaongelmaan.
Vastaus: projektikoordinaattori Airi Kulmala, TEHO-hanke (Lounais-Suomen ympäristökeskus):
"Biokaasulaitokset eivät ole pysyvä ratkaisu lantaongelmaan. Lannan sisältämät ravinteet säilyvät prosessissa eli edelleen tarvitaan peltoja, jonne ravinteet voidaan levittää. Prosessissa lannasta saadaan typpi- ja fosforifraktiot erilleen. Yleensä typpifraktiolle löytyy lannoituskäyttöä lähempää tuotantopaikkaa kuin fosforifraktiolle. Kuljetettavan materiaalin vähetessä säästyy kuljetuskustannuksia. Yleensä biokaasulaitoksissa käytetään muutakin raaka-ainetta kuin lantaa, mikä lisää sijoitettavaa ravinnemäärää. Lannan hajuhaittaa biokaasutus useimmiten vähentää."
****************************************************************************
Väite 3: Suojavyöhykkeet ovat näpertelyä.
Vastaus: tutkija Jaana Uusi-Kämppä, MTT:
"Väite on molempia, tarua ja totta. Parhaan hyödyn suojavyöhykkeistä saa helposti erodoituvilla rinnemailla, joita muokataan syksyllä. Tällöin vyöhyke vähentää pintavalunnan mukana kulkeutuvasta eroosioaineksesta puolet ja fosforikuormasta kolmasosan.
Toimiva salaojitus ja hyvät viljelytoimenpiteet vähentävät pintavalunnan ja eroosion määrää pienentäen suojavyöhykkeen tarvetta. Jos suojavyöhykettä ei tarvita, niin pellonreunaan tulee jättää riittävän leveä piennar estämään maan kulkeutumista uomaan."