img_9188.jpg pelto.jpg img_0709.jpg rypsipelto.jpg Aneriojärvi.jpg kuurankukkia.jpg maisemapelto.jpg kosteikko.jpg img_9200_m.jpg IMG_8095_m.jpg broilerinlanta_pieni.jpg halikonjoki_0.jpg rantaniitty.jpg riistapelto_0.jpg kesa_-_copy.jpg puiden takaa.jpg tammihaka.jpg ketoneilikat.jpg piippo ruusuruoholla.jpg viljapelto.jpg
 

Elävä metsä tuottaa

    Ekosysteemi toimii, puu kasvaa, ihminen ja riista viihtyvät

    metsäkuva

    Luonnon monimuotoisuus, eli biodiversiteetti, on kaiken elämän ehto. Se on sitä myös metsässä. Se on lajien perinnöllistä muuntelua ja runsautta sekä elinympäristöjen monimuotoisuutta. Kuva Ritva Kovalainen.

     

    Metsät ovat vahva osa suomalaisuutta. Suomen pinta-alasta runsas 70 % on metsää. Kun tunturipaljakoita ja avosoita ei lasketa mukaan, on metsähehtaareja yli 23 miljoonaa. Metsätaloutta harjoitetaan runsaalla 20 miljoonalla hehtaarilla.

    Metsien omistajia on yli 600 000. Se on enemmän kuin joka kymmenes suomalainen.  Yhä useampi on kaupunkilainen ja eläkeläinen. Valtio omistaa yli neljäsosan Suomen metsäalasta ja alan yhtiöt noin 10 prosenttia.
    Tuottava ja kestävä metsänkasvatus on varsinaista moniosaamista. Puu kasvaa kymmeniä, joskus satoja vuosia. Sinä aikana voi tapahtua paljon sellaista, jonka ennakoiminen on hankalaa tai mahdotonta.

    Puun kasvuun vaikuttavat ilmasto, maaperä ja ennen kaikkea ihminen. Hyvä metsä tuottaa myös tulevaisuudessa.
    Jokamiehenoikeus on hieno osa metsäsuomalaisuutta.  Marjoja ja sieniä voi kuka tahansa poimia.
    Vain omistajalla on oikeus katkoa ja kaataa kasvustoa. Metsämielipiteitä ja -tunteita on monia. Yksi katsoo tiukasti puun tuottoa ja toinen painottaa elämyksiä ja rauhaa. Tavoitteet voidaan yhdistää.

    Noin 8 % Suomen metsämaan pinta-alasta on suojeltu. Pysyvästi suojeltuja ja kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella on alle 6 %. Nykyiset suojelualueet painottuvat valtion maille pohjoisessa.
    Suojeluohjelmilla pyritään turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus. Etenkin vanhojen metsien suojelualueita tarvitaan myös eteläisessä Suomessa. Yksi metsien suojelun mahdollisuus on METSO-ohjelma, missä valtio maksaa verottoman korvauksen.

    Järkevillä ja vaikuttaviksi todetuilla hoitotoimilla monimuotoisuus ja metsien kasvuvoima sekä metsän lajisto voidaan säilyttää.

     

     

    METSÄN MÄREHTIJÄ

    Oikeanlaiset hoitotoimet edistävät metsien monituottoisuutta. Puu kasvaa. Metsästys, elämys ja puun tuotto pitävät metsäseutuja vauhdissa.

    Metsää voi hoitaa riistapilke silmäkulmassa:

    • säästä tiheikköjä ja alikasvosta, varvikkoa ja pensastoa
    • suosi sekapuustoa, pääpuulajia enintään 75 %
    • vältä liiallista raivaamista ja siistimistä
    • säilytä metsäpeite soiden ja pienvesien vaihettumisvyöhykkeellä
    • suosi jatkuvaa kasvatusta
    •  jätä säästöpuut ryhmiin

    Riistanhoito ei estä puun tuotantoa, eikä kasvata metsänhoidon kustannuksia. Riista on osa metsän tuottoa. Metsästäjät, metsänomistajat ja muut metsässä liikkujat nauttivat. Metsästäjät perheineen omistavat lähes puolet Suomen yksityismetsistä.

    Hirvi syö päivässä kymmeniä kiloja kasvisruokaa. Metsiemme komealle märehtijälle maistuvat maitohorsman ja heinien kyytipoikana myös puuntaimet.
    Kuva Mikael Wikström.

     

     

    Sivu 2: Metsä nielee ja varastoi >>>