rypsipelto.jpg Aneriojärvi.jpg piippo ruusuruoholla.jpg pelto.jpg broilerinlanta_pieni.jpg kuurankukkia.jpg ketoneilikat.jpg halikonjoki_0.jpg riistapelto_0.jpg img_9200_m.jpg img_0709.jpg IMG_8095_m.jpg maisemapelto.jpg rantaniitty.jpg kesa_-_copy.jpg kosteikko.jpg img_9188.jpg puiden takaa.jpg viljapelto.jpg tammihaka.jpg
 

ELINTÄRKEÄ VIILTO

    Hyvässä murumaassa lierot ja mikrobit sekä syväjuuriset lajikkeet viihtyvät ja tekevät töitään. Ravinteet ja kasvuvoimaa pursuava, sekä vettä sopivasti läpäisevä, maakerros pysyvät paikallaan. Salaojat toimivat. Vesi ei jää seisomaan vääriin paikkoihin.

    Ongelmia on tiedossa, jos salaojat ovat tukossa. Vesi jää seisomaan. Liian tiheästi toistuva ajo liian suurilla ja painavilla koneilla tiivistää maata. Murukerros ohentuu ja lähtee rankkasateiden mukana helposti luisumaan liian tiiviin pohjamaan päältä.
     

    Hyvä peltomaa hengittää ja läpäisee vettä

    Ruokaa tuotetaan maailmassa lähes 12 miljardilla peltohehtaarilla. Ruuan pitäisi jo nyt riittää yli 7 miljardille ihmiselle. Joka neljäs maapallon ruuantuotannon hehtaari kärsii kasvukunnon heikkenemisestä. Ravinteet eivät pysy pellossa ja eroosio vie kasvukelpoisen maan.

    Vastuullinen ruuantuotanto on maailman selviytymisen edellytys. Maatalous tuottaa päästöjä ja kuluttaa ravinteita. On syytä keskittyä näiden hallintaan ja vähentämiseen.

    Kylväjän on tehtävä elintärkeä viilto maahan. Se avaa samalla portin eroosiolle ja ravinteiden huuhtoutumiselle. Miten sitten viljelymaata voi hoitaa kestävästi? Miten maan kasvukunnosta voi pitää huolta? Mitä ylipäätään hyvä kasvukunto tarkoittaa?

    Maa on hyvää, kun kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät ovat kunnossa. Hyvä peltomaa hengittää, läpäisee vettä, on ravinteikasta ja murumaista. Lätäköt häviävät samana päivänä.

    Tilanteen voi tarkistaa vaikka peltoon kaivetusta kuopasta. Peltomaan laatutestin kuopan pitää olla tarpeeksi syvä, jotta sen seinämiltä näkyvät juurien kulku, rakenteen muodostuminen ja kasvin jäänteiden maatumisaste. Mutta kuoppa kertoo vain osan.

    Kokenut maamies poimii pintamaata pelloltaan, pyörittelee sitä käsissään, tunnustelee, haistaa ja maistaa. Hän tuntee murumaisuuden ja aistii maan hengittävyyden. Hän iloitsee mullassa kiemurtelevasta madosta.

    Kokemuksen tueksi voi tehdä erilaisia maan laadun mittauksia ja testejä sekä käyttää neuvojien palveluja.  Olennaista on, että mitään yleispätevää reseptiä ei maan kasvukunnon vaalimiseen ole. Suomalaisen pellon laatu vaihtelee lounaisen Suomen saviseuduista pohjoisen Suomen eloperäisiin turvemaihin.

    Jotta pelto tuottaisi ruokaa, on happamuuden ja muiden kemiallisten yhdisteiden, samoin kuin ravinteiden ja eloperäisten ainesten, määrän oltava kohdallaan. Hyvässä ja murumaisessa peltomaassa on toimiva lämpö- ja vesitalous. 

    Hyvässä maassa on sopivasti pieneliöitä, eli mikrobeja, tekemässä työtään. Sieltä löytyy myös eläinten ja kasvien juurten muodostamaa massaa. Humuspitoisuuden nousu parantaa maan mururakennetta.

    Hyvä maan rakenne luo hyvän pohjan runsaalle sadolle, eikä heikkoa rakennetta voi korvata lannoituksen lisäyksellä.

     


    PELTOMAAN LAATUTESTI

    on hyvin yksilöllinen työkalu kullekin tilalle ja lohkolle

    selvitetään mm.:

    *maan rakenne, murumaisuus
    *lierojen, juurten ja pieneliöstön toiminta
    *maan luontaiset ominaisuudet
    *pinta- ja pohjamaan vedenjohtavuus
    *maahengitys

    korjaustoimiksi suositellaan mm.:

    *ojitus toimivaksi
    *kalkitus sopivan pH:n saavuttamiseksi
    *maan eloperäisen aineksen määrän lisääminen
    *karikkeet ja pintamaa lieromyönteisiksi
    *kevennetty muokkaus, viljelykierto, viherlannoitus

    ISKU 6, sivu 2: Hyvä maa on muruista tehty