kuurankukkia.jpg rantaniitty.jpg kesa_-_copy.jpg IMG_8095_m.jpg pelto.jpg halikonjoki_0.jpg Aneriojärvi.jpg maisemapelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg img_0709.jpg puiden takaa.jpg tammihaka.jpg viljapelto.jpg rypsipelto.jpg img_9200_m.jpg riistapelto_0.jpg img_9188.jpg ketoneilikat.jpg broilerinlanta_pieni.jpg kosteikko.jpg
 

Hoitotöihin konevoimalla

    Vuodessa hakataan yli 600 000 hehtaaria metsää. Suurin osa on harvennushakkuita. Lähes neljäsosa tehdään avohakkuina ja alle neljä prosenttia jatkuvan kasvatuksen hakkuina.  Jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa poimintahakkuut edellyttävät tarkkaa suunnittelua ja toimenpiteiden hallintaa. Taitavalta metsäkoneen kuljettajalta alikasvoksen ja kasvamaan jätettävien puiden säästäminen sujuu.
    Kun koneajot ajoitetaan routa-aikaan, jäävät maaperän vahingot pienemmiksi. Metsäkonetöitä kannattaa välttää myös lintujen pesimäaikaan. Tarkka kuljettaja välttelee etenkin sulan maan aikaan sekä mustikkavarvikkoja että jo kaatuneiden lahopuiden murskaamista. Ne ovat metsien monimuotoisuudelle tärkeitä.

    Poimintahakkuussa ja päätehakkuussa on omat huomioitavat asiansa. Poimintahakkuussa kasvamaan jääviä puita pitää suojella vaurioilta.  Avohakkuualueiden reunat tulisi jättää muodoltaan vaihteleviksi. Kuumuus, tuuli, auringonvalo ja muut hakkuuaukolla vaikuttavat tekijät levittävät haittavaikutuksia naapurimetsään, jopa 50 metrin päähän suoraksi vedetystä hakkuurajasta. Suorarajaisen avohakkuun reunalla naapurimetsän puut kaatuvat helposti.  Vaiheittainen reuna antaa hakkuualueen naapurimetsien monimuotoisuudelle selviytymiseen paremmat eväät.

    Metsän hyvää ja tuottavaa hoitoa tehdään usein isoilla koneilla. Käytännön osaamisen ja onnistumisen avaimet ovat kuljettajan käsissä. Kuva Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo.

    Viitisenkymmentä vuotta sitten ojitetussa turvemaassa kasvanut metsä hakattiin aukoksi. Ojat kunnostettiin ja valumat vesistöön kasvoivat. Kuva Heikki Helle.

    VESISTÖJEN SUOJAKSI

    Turvemaiden ojitusta on tehty takavuosina reippaasti. Ojia pitkin ravinteita on valunut vesistöihin ja sitä kautta Itämereen. Arvio on, että 90 % metsätalouden kiintoainekuormasta on peräisin kunnostusojituksista. Suomessa on kaikkiaan viitisen miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita.

    Ojien raivaaminen märkään maastoon on työlästä ja vaatii kunnostushoitoa. Työmäärää voidaan vähentää, jos turvemailla siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Hakkuun jälkeen kasvamaan jätetty puusto haihduttaa vettä niin, ettei kunnostusojitusta enää tarvita. Vesistöt pysyvät paremmassa kunnossa ja turvemaan ravinteet käytetään puun kasvattamiseen. Lisäksi hiili pysyy turvemaavarastossaan.

    Iso osa ojitetuille turvemaille istutetusta metsästä alkaa olla hakkuukypsää. On kohtalonkysymys, millä tavalla hakkuut toteutetaan.

     

    JATKUVA KASVATUS

    …eri-ikäisrakenteinen…erirakenteinen…jatkuvapeitteinen…

    •  pienempiä tuloja, mutta useammin  •  tukkipuu kasvaa, kun on tilaa  •  uudistuminen luontaista, ei siis uudistuskuluja •  ei maanmuokkausta, ei juurikaan ojitusta  •  mustikkakasvustot säilyvät  •  luonnonhoitotöitä mm. lahopuun lisäys, tiheikköjen ja sekapuuston hoito •  metsä pysyy peitteisenä koko ajan
     

    MONIMUOTOMETSÄTARVITSEE:

    lahopuuta, eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta, poimintahakkuita ja pienaukkoja, säästettäviä elinympäristöjä, huomiota uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksille, lehtipuita, sekapuustoisuutta, pidempää kiertoaikaa…

    EI TARVITSE:

    kunnostusojituksia, kesähakkuita, energiapuun korjuuta nykymitoissa, kantojen poistoja hakkuiden jälkeen, avohakkuita, lahopuiden korjuuta, lehtipuiden raivaamista…

     

     

     

    UHAN ALLA

    Suomen metsissä on kymmeniä tuhansia eliölajeja. Puulajeja on luontaisesti vain 31. Uhanalaisia lajeja on 814, silmällä pidettäviksi luokiteltuja 776 ja täysin hävinneitä 108.Metsäluontotyypeistä uhanalaisia ovat monet korpityypit, karukot ja lehdot. 1850-luvulla puolet Suomen metsistä olivat luonnonmetsiä. Nyt niitä on enää alle 3 %. Eläimiä, sieniä, kasveja ja lintuja katoaa.

    UITTOA ISOILLA JÄRVILLÄ

    Puiden kuljettaminen uittamalla on vähentynyt. Vain Pielisellä, Kallavedellä ja Saimaalla tämä vähäpäästöinen kuljetustapa on käytössä. Uittamalla korvataan tuhansien rekkalastien kuljetuksia. Enimmäkseen vettä pitkin kulkee puuta sellutehtaille noin 500 000 kuutiota vuodessa.

     

    Sivu 4: Jatkuva kasvatus kannattaa >>>