IMG_8095_m.jpg piippo ruusuruoholla.jpg rypsipelto.jpg viljapelto.jpg kosteikko.jpg riistapelto_0.jpg kesa_-_copy.jpg Aneriojärvi.jpg img_9188.jpg puiden takaa.jpg halikonjoki_0.jpg broilerinlanta_pieni.jpg rantaniitty.jpg tammihaka.jpg img_0709.jpg img_9200_m.jpg pelto.jpg kuurankukkia.jpg ketoneilikat.jpg maisemapelto.jpg
 

HYVÄ MAA ON MURUISTA TEHTY

    Murumaa suojaa myös vesistöjä

    Hyvässä maassa perusasiat ovat kunnossa. Niihin viljelijä voi vaikuttaa. Ensinnäkin ojituksen on toimittava, maan happamuuden ja ravinteiden on oltava tasapainossa. Maan kasvukunto, ja siitä huolehtiminen, on viljelijän osaamisesta ja tekemisen tahdosta kiinni.  Se on pitkäjänteistä työtä, jota luonnonolot koettelevat.

    Maan murujen pitää kestää vettä hajoamatta. Maan rakenne on tuottavuuden lisäämistä, mutta se on samalla merkittävä vesiensuojeluteko. Suurin osa savimailta vesistöihin kulkeutuvasta fosforikuormasta huuhtoutuu sinne maa-ainekseen sitoutuneena.

    Maamurujen ja ravinteiden kuuluu pysyä pellossa. Hyvä mururakenne antaa veden kulkeutua murujen väleistä, mutta pidättää myös vettä muruissaan. Se on tärkeää kuivuuden sietämiseksi.

    Murujen muodostumiseen tarvitaan orgaanista ainesta. Sitä saadaan maan eliötoiminnasta, kasveista ja niiden juurista. Tärkeitä orgaanisia aineksia saadaan myös esimerkiksi lannasta, josta kuivalantaa pidetään erittäin tehokkaana.

    Maaperässä viihtyvät lierot mussuttavat maata mennessään. Ne raivaavat samalla vesille väyliä ja pitävät maan huokoisena. Lierot kuohkeuttavat maata kulkiessaan ja ulostavat hyviä maamuruja. Lierojen käytävät vauhdittavat kasvijätteen hajotusta päästäessään happea ilmasta maan sisään.

    Monet sienet rihmastoineen sekä bakteerit työskentelevät samoilla työmailla muuttaessaan eloperäistä ainesta maamuruiksi.

    Syväjuuristen kasvien toiminta perustuu siihen, että juuret raivaavat käytäviä. Ne sitovat myös maata ympärillään. Juuret erittävät aineita, jotka luovat mikrobeille suotuisan elinympäristön. Juuret ja sienirihmat erittävät orgaanisia ja liimamaisia yhdisteitä, jotka edelleen sitovat maahiukkasia muruiksi.

    Maan muokkaus lisää huokoisuutta pelloilla, mutta vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Se toimii ikään kuin ensiapuna. Jos voimakasta muokkausta jatketaan, maan murumainen rakenne kärsii. Viimeistään silloin on taas aika tarttua parantaviin toimiin, joista omalle pellolle varmasti löytyy sopivin. Kaiken kaikkiaan kyse on eteenpäin suuntaavista toimista. On hyvä ajatella vuosien päähän. 

    Maa kannattaa pitää tuottavana. Peltomaa on ansainnut huolenpitonsa ja viljelijä tuottoisan sadon.

     

    RAVINTEET JYLLÄÄVÄT MURUJEN SEASSA

    Vesi valuu murujen väleissä alaspäin, mutta liikkuu myös murujen sisään ja sivusuunnassa kasvien käytettäväksi. Hyvä maa sekä päästää läpi, että pidättää. Kasvit nauttivat ravinteita näppärästi liukoisena. Kasvien juuret ottavat ravinteensa murujen välissä seilaavasta vedestä.

    Hyvässä murumaassa ravinteet liukenevat pikkuhiljaa murujen välien maanesteeseen, mistä juuret saavat niitä käyttöönsä. Hyvä maa säännöstelee kosteutta kasveille.

    Huonossa ja liian tiiviissä maassa ravinteet holahtavat makrohuokosia pitkin pois pelloilta. Myöskään tiiviiseen maahan sitoutunut fosfori ei ole kasvien käytössä, koska juuret eivät pääse fosforin luo.

     

    TYPPI, N, on liukoisena kasveille käyttökelpoista. Liukoinen nitraattityppi huuhtoutuu veden mukana herkästi. Orgaaniseen ainekseen, kuten lantaan, sitoutunut typpi taas vapautuu hitaasti.
     

    FOSFORI, P, kiinnittyy lujasti maan hiukkasiin.  Ne toimivat itse asiassa fosforisieppareina. Ylilannoitus saattaa lisätä myös helppoliukoisen fosforin varastoa.  Jälleen tarvitaan taitoa ja tasapainoa.

     

    Lierot parantavat maan huokoisuutta raivatessaan tietä sekä vedelle että ilmakehän hapelle. Kuva Pasi Leino.

    ISKU 6, sivu 3: Viljelykierto lääkitsee