viljapelto.jpg img_9200_m.jpg tammihaka.jpg img_0709.jpg broilerinlanta_pieni.jpg rypsipelto.jpg ketoneilikat.jpg IMG_8095_m.jpg Aneriojärvi.jpg kesa_-_copy.jpg halikonjoki_0.jpg kosteikko.jpg piippo ruusuruoholla.jpg rantaniitty.jpg pelto.jpg maisemapelto.jpg kuurankukkia.jpg puiden takaa.jpg riistapelto_0.jpg img_9188.jpg
 

Leikkuuajankohdalla on valtavasti väliä

     

    Ruovikon kasvamista voi pitää kurissa leikkaamalla.

    Niiton ajoituksella on iso merkitys. Ravinteet kiertävät. Talvella ne ovat varastossa ruovikon juurissa. Keväällä uusi kasvusto imee niitä käyttöönsä.

    Niitetty järviruoko on aina ehdottomasti korjattava pois vedestä ja kuljetettava pois rantaveden tuntumasta. Näin jarrutetaan rehevöitymisen jatkumista. Kuollut ruokomassa on metaaninpäästäjä.

    Alkukesän niitto tainnuttaa ruovikon kasvua voimakkaammin kuin loppukesällä tehty leikkuu. Jos tavoitteena on päästä eroon ruokokasvustosta, kannattaa niittää ensimmäisen kerran alkukesästä ja toisen kerran loppukesästä.
    Loppukesän kuihtuva ruoko ”talvivarastoi” juurakkoonsa ravinteita, muun muassa typpeä ja fosforia sekä kalia ja rikkiä, seuraavan kesän kasvukautta varten. Alkukesästä juurakon ravinnevarasto käytetään uuden ruovikon kasvuun. Kun ruoko niitetään veden pinnan alta, hapenkulku juurakkoon estyy.

    Talviniitossa ravinteet jäävät toimintakykyisinä odottamaan seuraavaa kasvukautta ruovikon  juurakkoon. Hukkaan ei talviniitto missään tapauksessa mene, sillä se auttaa seuraavana kesänä tehtävää järviruo’on poistoa, kun vanhaa ruokomateriaalia ei ole rannassa niiton tiellä.

    Mökkirannan ruokoa voidaan leikata esimerkiksi viikatteen avulla ja käsipelin tehtävään niittoon on myös kehitetty erilaisia laitteita. Helpoiten ruovikon leikkuusta suoriutuu kutsumalla urakoitsija paikalle. Hän pystyy yleensä myös koneellaan kuljettamaan ruokomassan rantaan. Ehkä hänellä on myös leikatulle ruo´olle jatkokäyttösuunnitelmia.
    Ruokopelto-hankkeessa on kokeiltu erilaisia niittomenetelmiä ja kehitetty ruokomassan jatkokäyttöä. Ruoko toimii maanparannusaineena ja viherlannoitteena. Kasvupaikka vaikuttaa. Esimerkiksi merivedessä kasvanut järviruoko on vahvasti natriumpitoista. Se toimii hyvin juurikaspelloilla.

    KESÄLEIKKUU
    Muista pesintärauha!
    Leikkuu veneellä tai muilla kelluvilla laitteilla
    Leikattu ravinteikas ruoko poistetaan vedestä

    KÄYTTÖ
    Alkukesän ruoko karjan rehuksi
    Sopii kompostointiin: Hiili-typpi -suhde parhaimmillaan (keskimäärin 29:1) heinä-elokuun vaihteessa
    Suoraan peltoon sijoitettuna ruokkii maaperäeliöstöä tehokkaasti
    Loppukesän ruoko sopii suoraan peltomaan parannukseen, kasvualustaksi tai biokaasutukseen

    TALVILEIKKUU
    Leikkuu onnistuu vaikka jään päältä!
    Sen voi tehdä kävellen ja vahvan jään aikaan vaikka koneellisesti
    Keruu jään päältäkin on helppoa

    KÄYTTÖ
    Hiili-typpi -suhde korkea (keskimäärin 110:1).
    Peltoon sijoitettuna vähät ravinteet viiveellä kasvien käyttöön
    Toimii maan rakenteen parantajana
    Sopii energian-tuotantoon, viljelysten katemateriaaliksi, puuseen kuivikkeeksi ja kompostiin

     

     

    Sivu 3: Tomaattikin kasvaa ruokopedissä >>>