ketoneilikat.jpg piippo ruusuruoholla.jpg halikonjoki_0.jpg kosteikko.jpg maisemapelto.jpg riistapelto_0.jpg img_0709.jpg rypsipelto.jpg viljapelto.jpg kuurankukkia.jpg broilerinlanta_pieni.jpg pelto.jpg kesa_-_copy.jpg tammihaka.jpg IMG_8095_m.jpg Aneriojärvi.jpg img_9188.jpg puiden takaa.jpg img_9200_m.jpg rantaniitty.jpg
 

Magneetti ja symbioosi

    Auringonkukka on riistapellossa kukkiessaan näyttävä. Vahvavartisena se antaa ruokaa ja suojaa myöhään syksyllä ja talvellakin. Riistapelloille on tarjolla useanlaisia siemensekoituksia, kuvan lohkoilla ainakin ohraa, vehnää ja kauraa. Kuva: Sakari Mykrä

    Riistapelto houkuttelee oikeille poluille

    Symbioosi on yhteiseloa, jossa kaikki osapuolet voittavat. Riistapelloissa homma toimii hienosti, kun viljelijällä on pellot, koneet ja osaaminen. Metsästäjällä on tahto ja motiivi. Kummallakin on tieto ja halu tehdä kestäviä ratkaisuja.

    Hyvä tulos vaatii työtä. Pitää tietää peltojen kunto, riistan polut ja tavat. Niistä riippuu, mihin riistapelto kannattaa perustaa. Riistapelto houkuttelee riistaa, ohjaa sen reittejä. Oikeanlainen ruoka ja suoja vetävät puoleensa kuin magneetti.

    Riistapellot vähentävät myös liikenneonnettomuuksia, kun hirvet ja kauriit houkutellaan pois vilkkaiden maanteiden varsilta ja liikenneväyliltä. Samasta syystä riistapellot vähentävät sato- ja metsävahinkoja. Riista syö sille kylvettyä ruokaa usein syrjäisessä paikassa. Riistapeltojen suunnitteluun kannattaa panostaa.

    On järkevää perehtyä erilaisiin ympäristökorvausmahdollisuuksiin, joita luonnonhoito- ja riistapeltojen perustaminen sekä hoito mahdollistavat. Neuvoja ja vinkkejä voi kysellä heiltä, jotka ovat jo oppirahansa maksaneet. Jokaisen ei ole pakko keksiä riistapellon kuvioita alusta saakka itse. 

    Riistapeltojen kasvivalikoima hyödyttää riistan lisäksi monia hyönteisiä, perhosia ja mehiläisiä. Riistapeltojen sijainti on avainasemassa. Tehokkain riistamagneetti on riistan perinteisten polkujen ja reittien lähellä.  Kapeillakin riistakaistoilla voidaan ohjailla riistan kulkua ja liikehdintää.

    Ehkä moni pohtii, mitä voisi tehdä hankalien yhteyksien päässä olevalle pienelle metsän siimeksessä olevalle peltolohkolle. Yksi vahva vaihtoehto voisikin olla riistapelto. Riistapellon voi toki perustaa, vaikka korvaukset eivät takametsän peltoa saavuttaisikaan.

    Maaseudun maisema muuttuu vastuullisen monimuotoisuusajattelun myötä. Syksyllä mustiksi kynnettyjen peltojen määrä ja niissä kulkevat ravinteiden valumaradat ovat vähentyneet.

    Onnistu!

    Kokeneet riistapeltojen rakentajat kehottavat kulkemaan askel kerrallaan kohti riistarikkautta. Tuumaustauko silloin tällöin säästää turhilta kömmähdyksiltä.

    Ota rauhallisesti!

    Jos kylvät ristikukkaisia jo toukokuussa, niin kesäkuussa ne voivat olla jo kirvojen syömiä. Kylvön siirtäminen juhannukseen vähentää tuholaisongelmaa. Rikkaruohojen mekaaninen torjunta on iso työ.

    Lue ohjeet huolella!

    Siemenseosten ohjeet kannattaa lukea huolella. Monet siemenet ovat kovin pieniä ja kevyitä. Niitä ei pidä kylvää liian syvälle. Silloin ne eivät jaksa taimettua eivätkä pääse pintaan. Maissin ja auringonkukan siemenet ovat isoja ja ne puskevat tiensä syvemmästäkin kylvöstä.

    Tarkista maan kasvukunto!

    Riistapeltokaan ei kasva huonokuntoisessa maassa. Pellossa pitää olla ravinteita sopivasti ja happamuus, eli pH-luku,  kohdillaan. 

    Älä ylikylvä!

    Riistakasvien siemenet ovat usein pieniä. Kannattaa varoa liian tiheää kylvöä. Esimerkiksi rehukaalin siemeniä tarvitaan vain neljä kiloa kokonaiselle hehtaarille.

    Riistakamera kertoo

    peltojen liikenteestä. Nuolukivet houkuttelevat hirviä vasoineen sekä kauriita nauttimaan riistapeltojen antimista. Ruokintapaikka houkuttaa joskus ketun paikalle. Kameroita käytetään myös eläinten reittien ja polkujen selvittämiseen ja seuraamiseen. Kaikki tieto auttaa riistapeltojen paikan valinnassa.

     

    Sivu 2: Kuhisevan elämän keidas >>>