IMG_8095_m.jpg img_9200_m.jpg img_0709.jpg rypsipelto.jpg kosteikko.jpg riistapelto_0.jpg img_9188.jpg rantaniitty.jpg broilerinlanta_pieni.jpg tammihaka.jpg kuurankukkia.jpg maisemapelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg pelto.jpg halikonjoki_0.jpg puiden takaa.jpg Aneriojärvi.jpg kesa_-_copy.jpg viljapelto.jpg ketoneilikat.jpg
 

Metsä nielee ja varastoi

    Metsä on elintärkeä hiilinielu ja hiilivarasto

    Monipuolinen kasvusto tuottaa biomassaa maan päälle ja varastoi samalla hiiltä maan sisään.
    Hiilidioksidi on maailman käyttökaasu. Se on kasvien yhteyttämiselle ja kasvulle elintärkeää. Jos sitä on liikaa, se vauhdittaa ilmaston lämpenemistä. Kasvava metsä on tehokas hiilidioksidipumppu ilman ja maaperän välissä.
    Puut nappaavat hiilidioksidia ilmasta, yhteyttävät ja siirtävät ravinteita ja kasvuvoimaa runkonsa ja juurtensa kautta maaperän sienirihmastoille.

    Maaperäeliöt saavat yhteyttämisen kautta hiiltä ja antavat vaihtokaupassa ravinteita puiden käyttöön. Kun tämä ekosysteemi toimii, maahan varastoituu koko ajan hiiltä. Jotta maaperän eliöverkosto voi toimia, tarvitaan aktiivinen ja monimuotoinen ekosysteemi. 

    Nyt EU:n metsät sitovat noin 10 prosenttia alueella tuotetuista kasvihuonekaasuista. Niitä pitäisi sitoa paljon enemmän. Metsäinen Suomi on tärkeä osa kokonaisuudessa. Toimiva ratkaisu löytyy tasapainosta ja energian sekä ravinteiden hyvästä kierrosta.

    Puut sitovat hiiltä kasvaessaan ja osa metsien hiilivarastosta poistuu metsänkorjuissa. Jos puu palaa, hiili vapautuu ilmaan. Isojen kuolleiden puiden lahoaminen on vuosikymmenten prosessi, jossa hiili vapautuu hiljakseen.

    Pelastavatko metsät maapallon? Mitä enemmän monimuotoista metsää on ja mitä paremmin se jatkuvasti kasvaa, sitä tehokkaammin hiiltä sitoutuu. Myös vanha metsä on tehokas hiilinielu. Yläharvennuksella pidennetyt kiertoajat ja jatkuvapeitteinen metsätalous ovat usein toimivia ratkaisuja hiilen varastoinnin, luonnon monimuotoisuuden ja taloudenkin kannalta.

    Hiilinielu

     

     

    Metsä täynnä elinvoimaa

    Metsät ovat täynnä elämää. Tärkeä osa tapahtuu maan sisässä. Maaperäekologia paljastaa, että yhdellä neliömetrillä tuoreen kangasmetsän maaperää on enemmän eläimiä - bakteereista puhumattakaan - kuin pääkaupunkiseudulla ihmisiä. Ne pitävät ekosysteemiä käynnissä.

    Metsämaan sisällä kuhisee. Sienirihmastoja on jopa parituhatta kiloa metsähehtaarilla. Ne tuottavat vuodessa noin sata kiloa itiöemiä. Siitä vain pari kiloa joutuu sienestäjien koreihin. Maaperäeläimet syövät ison osan rihmastosta ja se päätyy takaisin maaperään lannoitteena.

    Kasvava metsä yhteyttää. Se vauhdittaa juuriston ravintovirtaa sienirihmastoille. Ne taas välittävät ravinteita puille. Maaperäeliöt puolestaan popsivat rihmastoa ja niinikään vapauttavat ravinteita puille. Tehokas maaperän ravinnekierto lisää puiden yhteyttämistä ja homma toimii kaikkien eduksi.

    Avohakkuualue saattaa olla hiilenpäästäjä kymmeniä vuosia. Jos kannot ja juuret jätetään aukeille, ne jatkavat toki työtään hiilivarastoina. Maan muokkaus purkaa maaperän hiilivarastoja. Siksi se pitäisi aina tehdä mahdollisimman kevyesti.

     

    JAKSOLLINEN KASVATUS

    …tasarakenteiskasvatus …viljelymetsätalous…tasaikäismetsätalous

    •  iso tuotto kerran kiertoajassa  •  harvennushakkuussa etupäässä kuitupuuta, päätehakkuussa tukkia •  uudistuskuluja maanmuokkauksesta, istutuksesta ja kylvöstä  •  avohakkuu hävittää mustikat  •  luonnonhoitotöitä mm. lahopuun lisäys, tiheikköjen, sekapuuston hoito ym.  •  kunnostusojituksia turvemailla  •  tuhoriskit avoalueilla kasvavat (myyrät, hirvet, myrskyt…)  •  vadelma ja puolukka hyötyvät avohakkuualueista •  yhden puulajin metsät alttiimpia tuhoille  •  paljaita aikoja, kun taimikko, kasvatusmetsä, harvennukset ja varttunut metsä vuorottelevat

     

    METSÄ-SUOMI EU:SSA

    • Metsät peittävät 33 % Euroopan  ja 73 % Suomen maa-alasta.
    •  Euroopan metsät sitovat 9 % alueen kasvihuonepäästöistä.  Suomen metsät sitovat 40 % oman maan päästöistä.
    • Suomi ja Ruotsi EU:n suurimmat puupohjaisen raaka-aineen käyttäjät energiantuotannossa.
    • Metsäsektorin tuotto EU:ssa 0,8 % BKT:stä.
      Suomessa peräti 4 %.

    ISOJA JA PIENIÄ 

    • Suomalainen metsätila on useimmiten pieni. Yli kahden hehtaarin metsätiloja on 347 000.
    •  Vain 5 % metsätiloista on yli 100 ha.
    • Perikunnat omistavat 12 % metsätiloista
    • Erilaiset yhtymät omistavat 14 % metsätiloista
    • Yksityismetsä vaihtaa omistajaa noin 23 vuoden välein

    MUTKIA METSIENHOITOSAVOTASSA

    • 1800-alussa puut ostettiin määrämittaisina
    • 1900-alussa yli 5 ha:n avohakkuille piti jättää siemenpuita
    • 1919 valtion metsissä kohti päätehakkuuta
    • 1928 yksityismetsälaki kielsi vaarantamasta luontaista uudistumista
    • 1940 velvoitehakkuita polttopuun turvaamiseksi
    • 1947 sotakorvausrahaa koottiin avohakkuista
    • 1952 Metla vetosi avohakkuiden ja taimien istuttamisen puolesta
    • 1956 MERA kannusti avohakkuisiin
    • 1999 kansallinen metsäohjelma kannusti hakkuisiin ja tukirahoihin
    • 2014 eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus sallittiin

    SUOMESSA AVOHAKATAAN
    130 000 ha VUODESSA!

    YKSI AVOHAKKUU KESKIMÄÄRIN 1,5 ha

    EUROOPAN SUURIN YHTENÄINEN AVOHAKKUU 21 000 ha TEHTIIN  1940-LUVULLA POHJOIS-POHJANMAALLA.

     

    Sivu 3: Hoitotoihin konevoimalla >>>