piippo ruusuruoholla.jpg kosteikko.jpg broilerinlanta_pieni.jpg img_9200_m.jpg img_9188.jpg rantaniitty.jpg halikonjoki_0.jpg rypsipelto.jpg riistapelto_0.jpg kesa_-_copy.jpg ketoneilikat.jpg pelto.jpg kuurankukkia.jpg IMG_8095_m.jpg img_0709.jpg viljapelto.jpg puiden takaa.jpg maisemapelto.jpg tammihaka.jpg Aneriojärvi.jpg
 

Metsien terveyspommi

    Mustikasta suurin osa on vettä.
    Mutta mitä se kaikki muu on?

    Toreilla ja metsien laidoilla puhutaan paljon marjan terveellisyydestä. Se maistuu hyvältä. Se on väriltään syvän ja kauniin sininen.

    Suomalainen metsämustikka onkin sisuksiaan myöten sininen. Pensasmustikka, jota viljellään runsaasti muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, on sisältä vaalea.

    Pensasmustikan marjat ovat isommat. Sitä ja sen ominaisuuksia on tutkittu paljon. Pensasmustikkakin on terveellinen ja antaa syöjälleen hyviä vaikutuksia.

    Mustikassa on E- ja C-vitamiineja sekä kuitua ja monia kivennäisaineita. Mustikassa on niiden lisäksi jotakin muuta, aivan yhtä tärkeää. Sillä on terveyttä edistäviä ja sairauksia torjuvia ominaisuuksia.

    Suomalaismetsissä kasvanut metsämustikka on varsinainen terveyspommi. Superfoodiksi sen tekevät polyfenolit, erityisesti flavonoideihin kuuluvat antosyaanit, joista mustikan tumma väri tulee.

    Ilman antosyaaneja voi olla ja elää, mutta niiden kanssa elämä maistuu mukavammalta ja terveemmältä.
    Mustikan antosyaanipitoisuus on selkeästi parempi kuin pensasmustikan tai muiden marjojen. Mustikka on itseasiassa paras antosyaanien lähde suomalaisessa ruokavaliossa.

    Mustikassakin olevien antosyaanien on todettu muun muassa laskevan verenpainetta. Samalla ne edistävät  verisuonten toimintaa ja parantavat insuliiniresistenssiä.
    Antosyaanit eivät ole ravintoaineita, mutta ne näyttävät suojaavan monilta sairauksilta. Mustikka vaikuttaa myönteisesti myös muistiin, ruuansulatukseen ja silmien herkkyyteen.

     

    Keväinen mustikkametsä on kuin satu.  Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita. Mustikka tarvitsee talvisuojakseen paksun lumipeitteen ja alkukesään tuulettomia päiviä pölytyksen onnistumiseksi. Kuva: Kimmo Härjämäki

    Metsämustikka
    tutkimuspöydällä

    Metsiemme mustikalla on vielä salaisuuksia sisuksissaan. Tutkijat selvittävät monella rintamalla mustikan ja muiden luonnonmarjojen terveysvaikutuksia.

    Mustikan ja sen antosyaanien hyödyistä sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen, muistisairauksien ja tulehdusten ehkäisyssä on jo lupaavaa näyttöä, mutta paljon lisätietoa tarvitaan.  

    Myös uhkakuvia tutkitaan. Esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutki-musprojektissa selvitetään metsämarjojen turvallisuutta.

     

    "Huhut marjojen riskeistä lähentelevät helposti hysteriaa. Missään ei ole koskaan dokumentoitu, että ihminen olisi saanut maksaa tuhoavan ekinokokki-tartunnan marjoista."

    Professori Heikki Henttonen

     

    2 DL PÄIVÄSSÄ PIISAA

    Mustikoita tai muita marjoja pitäisi syödä pari desiä päivässä. Se on Arktisten Aromien epävirallinen suositus. Sen pitäisi piisata pitämään monia ikävyyksiä loitolla ja painonnousu kurissa.
    Vain vähän kaloreita, sokeria, rasvaa ja natriumia, mutta tilalla paljon hyödyllisiä flavonoideja. Tumman mustikan antioksidantit ovat kuin suojamuuri terveyttä haittaavia tekijöitä vastaan.
     


    Mustikka tekee hyvää vatsalle ja ruuansulatukselle. Jos syö liikaa, voi vatsa mennä sekaisin. Mustikkaa on käytetty Euroopassa lähes tuhannen vuoden ajan kansanlääkinnässä nimenomaan ripulin, keripukin ja tulehdusten ennaltaehkäisyyn. Mustikasta sanotaan, että se tekee hyvää muistille, kolesteroliarvoille, verenpaineelle, iholle ja limakalvoille. Mustikanlehtiä voi käyttää teenä. Niillä on joskus hoidettu myös sokeritautia.

     

    Sivu 3: Luomua vai ei? >>>