puiden takaa.jpg broilerinlanta_pieni.jpg img_9200_m.jpg pelto.jpg rypsipelto.jpg kosteikko.jpg kesa_-_copy.jpg rantaniitty.jpg ketoneilikat.jpg Aneriojärvi.jpg IMG_8095_m.jpg riistapelto_0.jpg halikonjoki_0.jpg img_9188.jpg img_0709.jpg tammihaka.jpg viljapelto.jpg kuurankukkia.jpg maisemapelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg
 

Suojaa ja syötävää

    Myöhään syksyllä ja vielä lumien tultuakin pyyperspektiivi näyttää, miten hyvän suojan vahvana kasvava rehukaali tarjoaa peltolinnuille.
    Kuva: Sakari Mykrä

    Oikean riistaseoksen löytäminen on taitolaji. Iso osa siemenistä tulee ulkomailta, mutta esimerkiksi kuminan siementä tuotetaan Suomessa jopa vientiin.

    Toimivan riistaseoksen löytäminen ja kasvun onnistuminen on monen palasen summa.

    Esimerkiksi puna-apila on hyvä moneen tarkoitukseen. Se sitoo ilmasta ilmaista typpeä ja tuottaa sitä kautta viherlannoitetta pelloille. Pelkän puna-apilan kylväminen peltoon ei kuitenkaan täytä korvausehtoja.

    Puna-apilan odelma houkuttelee etanoita ja hämähäkkejä. Sellaisena se toimii siis hyönteisvalkuaisen kerääjänä. Syksyllä puna-apila houkuttelee peltojen riistalintuja, joille se on sekä suojaa että ruokaa.

    Monet hirvieläimet löytävät tiensä apilapeltojen ääreen syksyllä muun tarjonnan vähentyessä. Puna-apilaa voidaan myös korjata ja tarjota paalattuna riistanruokintaan.

    Paras ratkaisu kullekin kaistalle tai pellolle löytyy kokeilemalla ja havainnoimalla. Valinnoissa ratkaisevat siementen hinta, pellon paikka ja työn määrä.

    Riistasiemenseoksessa pitää olla

    vähintään kahta seuraavista:

    viljat (kaura, ruis, ohra, vehnä), tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi, sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikas, naattinauris, turnipsi, heinäkasvit ja apila.

    Heinäkasvien ja apilan mukana pitää aina olla myös jokin yksivuotinen kasvi.

    Syyskylvö on hyvä tehdä syysviljojen ja syysöljykasvien seoksella.

    Typensitojakasvit

    pystyvät sitomaan typpeä ilmasta juurissa olevien bakteerien kautta. Hyviä näissä hommissa ovat apilat, sinimailanen, härkäpapu ja lupiinit.

    Juureksia

    voi kylvää kevätviljan joukkoon. Sopivia ovat esimerkiksi rehunauris, turnipsi ja rehuporkkana.

    Kerääjäkasvit nousussa

    Kerääjäkasvi on pääkasvin kumppani. Se kylvetään varsinaisen viljelykasvin alle. Se sitoo ravinteita ja möyhentää maata. Se vähentää lannoittamisen tarvetta ja parantaa maan rakennetta sekä pellon tuottoa.

    Suosiotaan kasvattavia kerääjäkasveja ovat esimerkiksi apilat, raiheinät, timotei, nurminata ja nurmimailanen.

    Monimuotoisuuskaista sallii valon tulvia ruokaa tuottavaan peltoon samalla kun se toimii peltoeläimistön suoja- ja ruokapaikkana.
    Kuva: Martina Motzhbäuchel

    Herkkua kullekin

    Hirvi

    tarvitsee paljon ruokaa, totuttelee riistapellon antiin pikkuhiljaa. Siemenvinkki: rehukaali, rehurapsi, rehusokerijuurikas, rehunauris, naattinauris ja apilapitoinen nurmi.

    Kauris

    on monipuolinen ruokailija, joka syö vaeltaessaan. Lehdet, versot, varvut ja ruoho kelpaavat. Talviruokintaan voi panostaa porkkanoilla ja viljalla. Siemenvinkki: raiheinä, puna-apila, valkoapila, öljypellava, naatti- ja rehunauris, rehurapsi, turnipsi, ruokonata ja timotei.

    Jänis

    viihtyy kauriille ja hirville kylvetyissä pelloissa ja tykkää samoista sapuskoista. Jänikset ja rusakot löytävät ruokansa kesällä niityiltä, mutta talvella riistapellot vetävät puoleensa. Rehukaali maistuu ja isommilta tähteeksi jäänyt sänki kelpaa.

    Fasaani

    tarvitsee poikasilleen kesällä hyönteisruokaa. Fasaaniseoksessa on paljon kukkivia kasveja. Siemenvinkki: hunajakukka, keltasinappi, rehukaali, kevätrypsi, punahirssi ja pellava.

    Peltopyy

    pysyy kotipelloilla talvenkin yli ruokintakatosten imussa. Poikasten ensimmäisten päivien ruokaa ovat hyönteiset. Siksi niitä houkuttelevat kukkivat kasvit ovat tärkeitä.

    Sorsa

    tykkää kosteikkojen rannoille kylvetystä ruuasta. Herne, kaura ja ohra maistuvat erityisesti. Sorsat tottuvat ruokintaan, kun niitä totutellaan jo pitkin kesää.

    Kyyhky

    ilmestyy usein paikalle, missä kasvaa herneitä. Siemenvinkki: rehu-, silpo- ja keittoherne.

    Sivu 4: Rahaa ja rahkeita >>