maisemapelto.jpg Aneriojärvi.jpg img_9200_m.jpg tammihaka.jpg viljapelto.jpg img_9188.jpg ketoneilikat.jpg halikonjoki_0.jpg puiden takaa.jpg rypsipelto.jpg kosteikko.jpg riistapelto_0.jpg broilerinlanta_pieni.jpg IMG_8095_m.jpg kuurankukkia.jpg pelto.jpg rantaniitty.jpg kesa_-_copy.jpg img_0709.jpg piippo ruusuruoholla.jpg
 

Tomaattikin kasvaa ruokopedissä

    Viljelykokeessa ruokohelvestä ja järviruo´osta tehty kasvualusta kulutti alussa muita enemmän typpeä, mutta kasvuvoimaa olisi riittänyt muita pidemmäksi aikaa.
    Kuva: Liisa Särkkä

    Turve ja kivivilla puutarhatuotteiden kasvualustoina ovat saamassa kilpailijoita

    Kokeiluja tehdään eri puolilla maailmaa. Luonnonvarakeskuksessa kokeiltiin vuonna 2016 ruokohelven ja järviruo´on mahdollisuuksia kasvualustoina. Alustat toimitti Kiteen Mato ja Multa. Koe tehtiin Luken Kaarinan-Piikkiön toimipisteessä kasvihuoneessa.

    Kesäkorjattu järviruoko näytti voimansa ja pärjäsi testeissä. Sadon tuotto oli yhtä hyvä kuin perinteisillä kivivilla- ja turvealustoilla.

    Järviruokopohjaisen alustan pH oli aluksi muita alustoja korkeampi. Liika emäksisyys tasattiin pienellä typpi- lisäyksellä. Ruokohelven ja järviruo´on yhdistelmäalusta osoittautui hyväksi ja pitkäkestoiseksi.
    Kokeessa seurattiin myös juurien käytöstä. Järviruokopohjaisessa alustassa ravinteita keräävien ohuiden juurien määrä oli merkittävän iso. Niiden seassa hääri mikrobiarmeija sekä lieroja.

    Kiteen Mato ja Mullan perustaja Aimo Turunen kokeili järviruokoa maan rakenteen parantamiseen jo 1980-luvulla tehdessään metsitystöitä kuivuuden runtelemassa Sudanissa. Kokemukset kannustivat jatkamaan.
    Ruokomateriaalin käyttö on parhaimmillaan ympäristöteko. Ruovikkoa ja ravinteita saadaan pois vesistöistä ja metaanipäästöt vähenevät. Ruokomateriaalin niitto, kuljetus ja prosessointi luovat parhaimmillaan työpaikkoja maaseudulle sekä vahvistavat samalla omavaraisuutta ruoantuotannossa.

    JÄRVIRUOKO KASVUALUSTASSA
    • tekee alustasta ilmavan
    • pidättää ja läpäisee vettä sopivasti
    • sopii kasvihuoneisiin ja pelloille
    • estää rikkaruohojen kasvua
    • on kierrätettävää

     

     

    MUSTAT PELASTAJAT

    Tutkija Priit Tammeorg on pureutunut biohiilen mahdollisuuksiin. Hän oli mukana järjestämässä biohiilityöpajaa Siuntioon maaliskuussa 2017. Erikoisvalmisteisessa hiiltämisastiassa kokeiltiin myös juuri leikatun järviruo´on hiiltämistä
    Kuva: Sanna Söderlund

    Tutkimukset osoittavat, että biohiilillä voidaan sitoa iso osa ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Ne jarruttavat tulevaisuutta uhkaavaa ilmastonmuutosta.Parhaimmillaan peltomaahan sekoitettu biohiili nostaa satotasoa, vähentää lannoitteiden tarvetta ja pitää huuhtoumat kurissa.

    Biohiilet ovat maanparannusaineita. Ne vaikuttavat peltomaan rakenteeseen. Niillä on myös kasvua ravitsevia vaikutuksia, sillä ne sisältävät tuhkaa, eli mineraaleja, fosforia ja kaliumia sekä varastoivat vettä. Biohiili vahvistaa ja suojelee kasveja.

    Tarkka sisältö riippuu siitä, mistä biohiili on syntynyt tai tehty eli pyrolysoitu. Biohiilet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia riippuen valmistuslämpötilasta ja raaka-aineesta. Toimivuus pellossa on kiinni esimerkiksi maan rakenteesta ja happamuudesta. Nekin ovat pelloissa ”yksilöllisiä ominaisuuksia”.

    Biohiili on biomassaa, joka on kuumennettu vähähappisessa tilassa. Sitä käytetään niin, että yhteyttämisessä biomassaan sidottu hiili ei pääse Á ainakaan nopeasti Á takaisin ilmakehään. Parhaimmillaan biohiili ja maaperä tekevät tehokasta ilmastotyötä ja ruokatuotantoa yhdessä. Biohiilet säilyvät maaperässä pitkään: satoja tai jopa tuhansia vuosia. Tutkimustyötä riittää siis tulevaisuudessakin.

    Biomassan hiiltäminen on perua vanhoista käytännöistä. Tulella on tehty viljelytoimia ennenkin. Kulotuksessa tuli poltti kaiken palavan. Syntyi hiiltä ja ravinteita. Kaskiviljelyssä metsä hakattiin, puut poltettiin ja ravinteet niistä siirtyivät maaperään hedelmällisenä tuhkana. Viljely onnistui ilman lannoitusta.  Kytöviljelyssä taas pellon ruokamultakerrostakin poltettiin puun ja risujen kanssa lannoittavaksi tuhkaksi, joka karhittiin maahan. Se oli kuin orastavaa biohiilen valmistusta.Tänä päivänä biohiilestä tiedetään jo enemmän. Se toimii vedenpuhdistuksessa ja rakentamisessa.

    Järviruokokin käy biohiilen raaka-aineeksi. Sen valmistamista, käyttöä ja ominaisuuksia tutkitaan, sillä ruokoa maailmassa näyttää riittävän.

    BIOHIILI

    Monet maaperän bakteerit viihtyvät biohiilen pinnoilla. Grammassa biohiiltä voi olla jopa tuhat neliömetriä pintaa. Siitä voi vain päätellä, että biohiili tuo elintärkeitä rakennusaineita maaperän miljoonille mikrobeille.
    Jotta biohiili toimisi tehokkaimmin, se kaipaa aktivointia. Sellaisena toimii vaikka lanta. Tuloksena on pitkä-vaikutteinen maanparannusaine.

    • HILLITSEE maaperän kasvihuone- ja metaanipäästöjä
    • NOSTAA maan mikrobitason aktiivisuutta
    • PARANTAA maatalousmaan viljavuutta, kationinvaihtokapasiteettia, mururakennetta ja eroosion pidätyskykyä
    • VÄHENTÄÄ ravinnevalumia

     

    Sivu 4: Ruokoviidakon ravinnepyörästä putkahtelee hyötytuotteita >>>