img_9200_m.jpg puiden takaa.jpg halikonjoki_0.jpg rypsipelto.jpg broilerinlanta_pieni.jpg kosteikko.jpg piippo ruusuruoholla.jpg img_0709.jpg maisemapelto.jpg kuurankukkia.jpg kesa_-_copy.jpg Aneriojärvi.jpg riistapelto_0.jpg rantaniitty.jpg ketoneilikat.jpg IMG_8095_m.jpg viljapelto.jpg tammihaka.jpg img_9188.jpg pelto.jpg
 

VEDELLÄ EI SAA OLLA KIIRE

     

    Onko luonnonmukainen peruskuivatus pelastus?

    Peltojen kuivatus on viljelyn perusedellytys. Samaan aikaan kuitenkin vesistöjen tila pysyy huonona. Paljon on tehty tilanteen korjaamiseksi, mutta lisää järkeviä tekoja tarvitaan.

    Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden ylikäyttö kasvattaa pitoisuuksia. Pitoisuudet ovat suuria lohkoilla, joissa ravinnetaseet ovat olleet huonoja vuosien ajan. Huono vesitalous vie myös lannasta peräisin olevia ravinteita vesistöihin.

    Esimerkiksi teollisuuden ja asumisen jätevesien pitoisuudet ovat usein vielä suuremmat. Ne ovat kuitenkin pistekuormituksia ja niiden puhdistaminen on siksi helpompaa.

    Jokaiselta peltohehtaarilta tulee valuntavettä keskimäärin yli 3000 kuutiota vuodessa. Se on liikaa, jos se valuu liian nopeasti suoraan vesistöihin.

    Olisiko aika palata muutama askel taaksepäin ja ryhtyä tehokkaammin rakentamaan luonnonmukaisia peruskuivatusuomia?

    Kun liika vesi on saatu pois pellolta, sillä ei enää ole kiire mihinkään. Mitä hitaammin se valuu kohti vesistöjä ja Itämerta, sitä tehokkaammin matkalle jäävät ravinteet ja kiintoainepitoisuudet, joita meri ei kaipaa.

    Hitaasti virtaavat uomat leikkaavat tulvapiikkejä. Parhaimmillaan uoma itsessään toimii puhdistussysteeminä. Se antaa vedelle mahdollisuuden levitä paikoitellen lampareiksi ja kosteikoiksi.

    Mutkittelevat perusuomat lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Nykyistä leveämmät reunukset ja suojavyöhykkeet pidättävät ravinteita ja humusta. Rankkasateiden ja lumien sulamisvesimassojen pidättelemiseen käyvät luontaiset tulvaniityt.

    Kosteikot ovat hyviä vesien ja ravinteiden pidättelijöitä. Samalla ne toimivat riistan suoja-alueina ja houkuttimina. Ekologiset käytävät vahvistavat peltomaiseman monimuotoisuutta.

    Mutkittelevat peruskuivatusuomat tarjoavat parhaimmillaan kaloille kutumahdollisuuksia. Joissakin purouomien luonnonmukaisissa kunnostuksissa on onnistuttu palauttamaan ne samalla taimenen kutu-uomiksi. Peltomaisemasta avo-ojien myötä kadonneiden habitaattien tilalle on tullut uusia korvaavia elinympäristöjä. Maisema muuttuu ja monipuolistuu.

    Virkistys- ja metsästyskäyttöä voidaan lisätä samalla, kun maan rakenne paranee pysyvästi myös pelloilla.

    Onko astuttava askel taaksepäin, että päästään huima harppaus eteenpäin?

     

    LÄHES KAIKKI PELLOT OJITETTU 
    - 60 % salaojitettu
    - 25 % avo-ojitettu
    - 15 % ilman kuivatusta
    Pellot, jotka eivät tarvitse peruskuivatusta, ovat kaltevia harjupeltoja.

     

    Vedellä ei ole kiirettä luonnonmukaisessa uomassa. Hiljaa virratessaan veden ravinteet ja kiintoaines jäävät matkan varrelle. Kuva Hia Sjöblom.

    ISKU 7, sivu 3: Suurin osa Suomen pelloista ojitettu