img_9188.jpg halikonjoki_0.jpg puiden takaa.jpg kesa_-_copy.jpg rantaniitty.jpg pelto.jpg ketoneilikat.jpg piippo ruusuruoholla.jpg kuurankukkia.jpg riistapelto_0.jpg rypsipelto.jpg img_9200_m.jpg tammihaka.jpg maisemapelto.jpg viljapelto.jpg broilerinlanta_pieni.jpg Aneriojärvi.jpg IMG_8095_m.jpg img_0709.jpg kosteikko.jpg
 

Kosteikko

    Kosteikolla tarkoitetaan vesistökuormitusta vähentävää ojan, puron, joen tai muun vesistön osaa ja sen ranta-aluetta, joka suuren osan vuodesta on veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikko perustetaan yleensä patoamalla. Kosteikossa on tyypillisesti vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Kosteikkoon on hyödyllistä liittää avovesipintainen syvän
    veden alue.

    Kun kosteikko on mitoitettu oikein, se toimii pellolta ja vesiuomasta kulkeutuvan kiintoaineksen laskeutumisalueena ja myös liukoisten ravinteiden pidättäjänä. Vedessä elävät mikrobit muuttavat vedessä ja pohja-aineksessa olevaa typpeä kaasumaiseen muotoon, joka vapautuu vaarattomana typpikaasuna ilmaan. Kosteikkokasvillisuus käyttää kasvukaudella vedestä liuenneita ravinteita. Kosteikot, joiden rannat on muotoiltu loiviksi ja joiden patorakenteet mahdollistavat vedenpinnan vaihtelun, tasaavat etenkin pienten valuma-alueiden virtaamavaihteluja. Kosteikot lisäävät monimuotoisuutta ja toimivat vesilintujen pesimäpaikkoina. Niitä voidaan myös käyttää kalan- ja ravunkasvatukseen luonnonravintolampien tapaan.

    Ohjelmakaudella 2007–2013 monivaikutteisten kosteikkojen perustamista on voitu rahoittaa ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmällä. Tukea voidaan myöntää kohteisiin, joissa peltoja on yli 20 prosenttia kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta. Kosteikon pinta-alan, tulva-alueet mukaan lukien, on puolestaan oltava vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikon perustamishanke on toteutettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Kosteikon valmistumisen jälkeen kohteen hoidosta on tehtävä monivaikutteisen kosteikon hoitoa koskeva maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus. Tämän jälkeen viljelijä voi saada kosteikon hoitoon ympäristötuen erityistukea.

    Kosteikkoa on hoidettava säännöllisesti esimerkiksi poistamalla siihen laskeutunutta lietettä, korjaamalla rakenteita ja niittämällä tai laiduntamalla kosteikon ja sen reuna-alueiden kasvillisuutta. Kosteikosta käytetyn lietteen voi levittää pellolle ja hyödyntää siten sen lannoitteena. Niitto ja laidunnus ehkäisevät kosteikon umpeenkasvua. Niittäminen voidaan tehdä osa-alueittain, jolloin kasvillisuus säilyy monimuotoisena. Niittojätteet tulee kerätä pois niittoalueelta ja sen voi myös käyttää hyödyksi. Kasvillisuuden hoitotoimenpiteet voidaan tehdä myös laiduntamalla, ellei siihen ole vesiensuojelullista estettä.

    Lähteet:

    Jormola, J. 2004. Maatalous ja virtavesien hoito. Teoksessa: Walls, M. & Rönkä, M. (toim.). Veden varassa – suomen vesiluonnon monimuotoisuus. Edita Publishing Oy. s. 173–178.

    Maaseutuvirasto. 2009. Monivaikutteisen kosteikon perustaminen ja hoito. Saatavilla Internetissä: http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5FQNWG8S8/kosteikot_20...