maisemapelto.jpg riistapelto_0.jpg img_9200_m.jpg tammihaka.jpg piippo ruusuruoholla.jpg halikonjoki_0.jpg rantaniitty.jpg pelto.jpg img_9188.jpg kesa_-_copy.jpg broilerinlanta_pieni.jpg kuurankukkia.jpg rypsipelto.jpg puiden takaa.jpg viljapelto.jpg kosteikko.jpg IMG_8095_m.jpg ketoneilikat.jpg Aneriojärvi.jpg img_0709.jpg
 

Luonnonhoitopelto

    Luonnonhoitopellot ovat hoidettuja viljelemättömiä peltoja, joita on kuitenkin pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei alueiden käyttö maatalouden tarkoituksiin vaarannu. Pääsääntöisesti hoidetut viljelemättömät pellot on pidettävä kasvipeitteisinä ja niiden kasvusto on uusittava tarvittaessa. Luonnonhoitopeltoja ovat monivuotiset nurmipellot ja monimuotoisuuspellot. Luonnonhoitopeltojen tarkoituksena on vähentää pelloilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja maaseutumaiseman monipuolisuutta.

    Monivuotinen nurmipelto on luonnonhoitopelto-nurmi, jossa kasvaa monivuotisia heinä- ja/tai nurmikasveja. Luonnonhoitopelto-nurmi on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Monivuotiset nurmipellot tukevat erityisesti maatalousympäristön vesiensuojelua, sillä ympärivuotinen nurmipeite hillitsee tehokkaasti eroosiota. Monivuotisia nurmipeltoja saa niittää ja laiduntaa. Niittojätteen saa myös korjata ja hyödyntää. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kuitenkin kielletty kaikilla luonnonhoitopelloilla.

    Monimuotoisuuspeltojen tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Niiden avulla tarjotaan eläimille ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja. Monimuotoisuuspeltoja saa niittää vasta 1.8. lähtien. Tällä otetaan huomioon lintujen pesintä ja nisäkkäiden poikaset. Monimuotoisuuspeltojen vaihtoehtoja ovat riista-, maisema- ja niittypelto. Niittypellon kasvilajisto on monipuolisempi kuin nurmipellon. Siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvusto on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta.

    Riistapeltojen sijainti ja koko tulee harkita huolella. Riistaa ei pidä houkutella riistalle mieluisten erikoiskasviviljelmien läheisyyteen. Hirvieläimille tarkoitettuja riistapeltoja ei myöskään tule perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Kun riistapellot sijoitetaan oikein, ne houkuttelevat eläimiä pois alueilta, joille niiden ei toivota menevän. Lisäravinnon anto myös vähentää metsätalousvahinkoja. Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinä-apilaseos ei ole hyväksyttävä riistakasvusto. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi vuosi. Riistapellon saa niittää 1.8. jälkeen, mutta sato on käytettävä riistan ruokintaan.

    Maisemapeltojen tarkoitus on lisätä vaihtelevuutta ja tuoda väriä maatalousmaisemaan. Kukkivat kasvustot myös tarjoavat hyvän elinympäristön pölyttäjähyönteisille. Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: hunajakukka, auringonkukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, silkkiunikko sekä valko- ja keltamesikkä.  Maisemakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi vuosi. Kasvusto on kylvettävä vuosittain. Maisemakasveissa on useita hyviä typensitojakasveja, joten maisemapelto sopii myös yksivuotiseen viherlannoitukseen. Tällöin maalajin täytyy kuitenkin soveltua kevätkyntöön, sillä maisemapellon kasvusto tulee säilyttää kevääseen saakka.

    Lähteet:

    Maaseutuverkosto. 2010. Vaihtoehtoja pellon käyttöön. Maaseutuverkoston esite. Saatavilla Internetissä: http://www.maaseutu.fi/attachments/5njOwmLQQ/Peltojen_kaytto_2901.pdf