rypsipelto.jpg tammihaka.jpg img_9200_m.jpg riistapelto_0.jpg piippo ruusuruoholla.jpg kesa_-_copy.jpg pelto.jpg halikonjoki_0.jpg img_9188.jpg kosteikko.jpg viljapelto.jpg rantaniitty.jpg broilerinlanta_pieni.jpg img_0709.jpg maisemapelto.jpg ketoneilikat.jpg Aneriojärvi.jpg kuurankukkia.jpg puiden takaa.jpg IMG_8095_m.jpg
 

Metsälaidun

    Metsälaitumet ovat perinnebiotooppeja ja ne ovat puustoltaan väljiä alueita. Puuston peittävyys on kuitenkin niin suuri (yli 35 %), että alueet luokitellaan yleisesti metsätalousmaiksi. Laidunnettu talousmetsä ei kuitenkaan ole metsälaidun. Metsälaitumen piirteisiin kuuluu, että puusto on vaihtelevan ikäistä ja monilajista ja metsässä on niittyaukkoja. Metsälaitumen lajisto on tavallisesti muihin perinnebiotooppeihin verrattuna suhteellisen niukka. Suuret muurahaispesät, lahopuut, omaleimainen ja runsas sienilajisto, karjapolut ja karjan aiheuttamat vioitukset puissa ovat luonteenomaisia piirteitä pitkään käytössä olleille metsälaitumille. Eläimet ovat syöneet alaoksia niin että metsän läpi näkee.

    Perinteisen maatalouden aikaan niityt ja hakamaat sijaitsivat asutuksen läheisyydessä. Metsälaitumet muodostuivat kauempana sijaitseviin metsiin, joissa karja liikkui vapaasti tai paimenen kaitsemana. Metsälaidunnus oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa niin yleistä, että Etelä- ja Keski-Suomen metsistä yli puolet oli laidunnettuja. Eläimet liikkuivat vapaasti luonnossa lumen sulamisesta roudan lähtöön. Sen jälkeen aidatut niityt ja pellot suljettiin, ja karja laidunsi metsissä. Sadonkorjuun jälkeen heinä-elokuun vaihteessa karja päästettiin niityille ja pelloille. Metsälaidunnus kuitenkin loppui maatalouden ja metsätalouden kehittymisen myötä lähes kokonaan 1950-luvulla.

    Metsälaidunta hoidetaan heinä- ja ruohovaltaisia niittyaukkoja laajentamalla. Aukkojen ympäriltä poistetaan puita. Joitakin tiheikköjä voidaan jättää eläinten suojapaikaksi. Puuston harvennuksen myötä valoa tulee enemmän kenttäkerrokseen asti, mikä hyödyttää niittykasvillisuutta. Laiduntavien eläinten määrä tulee mitoittaa oikein alaan nähden. Esimerkiksi 5 hehtaarin metsälaitumelle sopii laiduntamaan 2 - 4 alle vuoden ikäistä hiehoa koko kesäksi. Metsälaitumet voidaan laiduntaa myös laidunkierrossa.

    Lähteet:

    Jääskeläinen, E. 2003. Puustoiset perinnebiotoopit. Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkonen 2. Saatavilla Internetissä: http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ympa....

    Maa- ja metsätalousministeriö. 2006. Puustoiset perinneympäristöt – luonnon lumoa menneiltä ajoilta. Saatavilla Internetissä: http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ympa....

    Pykälä, J. & Alanen, A. Perinnebiotoopit ja niiden hoito. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I.P. & Toivonen, T. (toim.). Elämää pellossa – Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. s. 192–203.

    Turunen, P. Metsälaidun. Joko tiedät-hanke. ProAgria Pohjois-Karjala. Verkkojulkaisu. Viitattu 19.7.2013. http://www.proagriapohjois-karjala.fi/media/sisalto/hankkeet/jokotiedat/...