riistapelto_0.jpg viljapelto.jpg Aneriojärvi.jpg pelto.jpg kesa_-_copy.jpg rantaniitty.jpg kosteikko.jpg img_9200_m.jpg piippo ruusuruoholla.jpg IMG_8095_m.jpg kuurankukkia.jpg halikonjoki_0.jpg ketoneilikat.jpg puiden takaa.jpg broilerinlanta_pieni.jpg tammihaka.jpg img_0709.jpg maisemapelto.jpg rypsipelto.jpg img_9188.jpg
 

Kuluttajat

    Kuluttajien rooli maatalouden ympäristökysymyksissä on suuri. Näkyykö kuluttajien huoli ympäristöongelmista ostotavoissa? Onko kuluttajilla riittävästi tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista, saati sitten niiden vaikutuksista Itämeren rehevöitymiseen tai luonnon monimuotoisuuteen?
     
     

    Tilanne

    Yhä suurempi osa kuluttajista alkaa olla kiinnostuneita ruuan ympäristövaikutuksista. Kuluttajien käyttäytymisessä on vielä paljon parantamisen varaa: suuri ympäristöongelma on jo pelkästään se, että ruokaa heitetään pois valtavia määriä päivittäin. Onko maapallon toisella puolella kasvatettu banaani kulkenut pitkän matkan Suomeen vain päätyäkseen kaatopaikalle? Entä onko meidän syötävä joka päivä liharuokia?

    Tiedostavat kuluttajat seuraavat tarkasti, mutta osa ei vielä ole kiinnostunut asiasta, tai kokee, ettei voi vaikuttaa asioihin omilla valinnoillaan. Tutkimusten mukaan ympäristöystävällisyyttä kannattavat kuluttajatkaan eivät valitse ostohetkellä ympäristöystävällisiä tuotteita kovinkaan usein.

    Lue lisää...

    Kaupunkilaiskuluttajilla saattaa olla hämärtynyt käsitys ruuan alkuperästä ja maataloudesta. Joskus voidaan lantaa pellolle levittävää viljelijää virheellisesti pitää jopa rikollisena ympäristön saastuttajana, vaikka tärkeää olisi juuri käyttää kaikki lanta peltojen lannoituksessa (ohjeiden mukaisesti, luonnollisestikin).

    Kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa eikä motiivia ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin. Viime vuosina on kehitetty erilaisia mittareita ruuan ympäristövaikutusten selvittämiseksi, mutta useimmiten mittarit keskittyvät ilmastovaikutuksiin, ei niinkään vesistöjen rehevöitymiseen tai luonnon monimuotoisuuteen. Yleispäteviä ohjeita on mahdotonta antaa, koska muuttujia on valtava määrä. Ilmastovaikutusten kannalta esimerkiksi on suuri ero, kasvaako tomaatti bioenergialla vai fossiilisilla polttoaineilla lämmitetyssä kasvihuoneessa.


    Tavoitteet

    Kuluttajien tulisi saada runsaasti lisätietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista. Sellaiset kuluttajat, jotka ovat jo huolissaan ympäristöstä, eivät saa riittävästi tietoa. Toisaalta ne kuluttajat, joita asia ei vielä huoleta yhtään, tarvitsisivat perustietoa, jotta oppisivat ottamaan ympäristön huomioon ostotilanteessa.

    Tavoitteena tulee olla

    1) lisätä kuluttajien tietoa ympäristöystävällisistä tuotteista

    2) muuttaa kulutuskäyttäytymistä kestävämpään suuntaan

     


    Tehtävää

    1) Tietoa kuluttajille erilaisin kampanjoin. Kuluttajaa ei voida pakottaa mihinkään valintoihin, vaan muutoksen tulee lähteä kuluttajasta itsestään. Suosimalla ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita kuluttaja ohjaa myös tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan.

    Lue lisää...

    2) Ympäristökasvatusta asiasta lapsille ja nuorille. Koulujen ja julkisten ruokaloiden ruokalistoille ympäristöystävälliset tuotteet.

    3) Vanhat tavat käyttöön: säästäväisyys kunniaan, ruokaa ei saa heittää pois. 

    4) Ympäristöjalanjälki etiketteihin. Työ on käynnissä, mutta tehtävä ei ole yksinkertainen, eikä välttämättä tule onnistumaan. Kuluttajille siitä kuitenkin olisi hyötyä. Merkkejä ei tuotteissa saa olla liikaa, muuten kuluttajat eivät erota niitä enää toisistaan.