ketoneilikat.jpg img_0709.jpg broilerinlanta_pieni.jpg kesa_-_copy.jpg tammihaka.jpg kuurankukkia.jpg halikonjoki_0.jpg IMG_8095_m.jpg maisemapelto.jpg viljapelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg rantaniitty.jpg Aneriojärvi.jpg img_9188.jpg puiden takaa.jpg rypsipelto.jpg kosteikko.jpg pelto.jpg riistapelto_0.jpg img_9200_m.jpg
 

Suojavyöhyke

    Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava keskimäärin 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue. Suojavyöhykkeelle ei saa levittää lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito on ympäristötuen erityistukisopimus, jonka tarkoitus on vähentää pelloilta vesistöihin kulkeutuvien ravinteiden, kiintoaineen ja torjunta-aineiden määrää. Lisäksi ne vähentävät eroosiota eroosioherkiltä ja kaltevilta tai toistuvasti tulvan alle jääviltä viljelyksessä olevilta rantapelloilta sekä pelloilta, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla. Suojavyöhykkeet vähentävät vesien rehevöitymistä ja ojien ja rantojen ruoppaustarvetta. Suojavyöhykkeet ovat erityisen hyödyllisiä sellaisilla pelloilla, joiden maan fosforipitoisuus on korkea. Juuri tällaisilta pelloilta fosforin huuhtoutumisriski vesistöihin on suurin. Näitä alueita on myös kartoitettu eri vesistöalueita koskevissa suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmissa.

    Tukea maksetaan suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta viisi- tai kymmenvuotisen sopimuksen perusteella. Suojavyöhyke perustetaan mieluiten suojaviljaan tai se muodostetaan vanhasta nurmesta tai viherkesannosta. Suojavyöhykkeen saa muokata ainoastaan perustamisen yhteydessä. Viljelijän tulee laatia suojavyöhykkeen hoitosuunnitelma ja merkitä toteutuneet toimenpiteet hoitopäiväkirjaan. Suojavyöhykettä tulee hoitaa suunnitelmallisesti joko niittämällä tai laiduntamalla. Niiton ajankohdassa on huomioitava luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot, minkä vuoksi niittoa ei tule aloittaa ennen 1.8. Kasvimassa on vietävä pois suojavyöhykkeeltä, jotta sen sisältämät ravinteet eivät kulkeutuisi vesistöön.

    Ainakin ensimmäisten vuosien aikana suojavyöhykkeen perustamisesta suositellaan niittoa useamman kerran kasvukauden aikana. Tämän tarkoituksena on köyhdyttää suojavyöhykkeiden ravinnepitoisuutta. Jos nurmimaan fosforilukua halutaan laskea tehokkaasti poistamalla mahdollisimman paljon fosforia korjatun kasvuston mukana, paras korjuuajankohta olisi kesä-heinäkuun vaihteessa (kukinnan ja siementen muodostumisen aikaan). Fosforinpoiston kannalta optimaalisen niittoajankohdan valinta ei kuitenkaan ole mahdollista suojavyöhykenurmilla, jotka saa niittää vasta elokuussa.

    Lähteet:

    Maa- ja metsätalousministeriö. 2007. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito. Saatavilla Internetissä: http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5FyF2cmm5/Suojavyohyke....

    Mavi. 2012. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito – ympäristötuen erityistukisopimus. Saatavilla Internetissä: http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/65FctDz8w/esite9_suoja....

    Uusi-Kämppä, J. 2012. Jäätyminen lisää nurmikasvuston fosforihuuhtoumaa – kasvuston korjaaminen pienentää. Maataloustieteen Päivät 2012 (verkkojulkaisu). Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 28. Toim. Nina Schulman ja Heini Kauppinen. Viitattu 12.7.2013. Julkaistu 15.1.2012. Saatavilla Internetissä: http://www.smts.fi/Ymparisto/Uusi-Kamppa_Jaatyminen.pdf.