IMG_8095_m.jpg pelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg kesa_-_copy.jpg img_9188.jpg img_9200_m.jpg tammihaka.jpg Aneriojärvi.jpg kuurankukkia.jpg broilerinlanta_pieni.jpg ketoneilikat.jpg riistapelto_0.jpg puiden takaa.jpg img_0709.jpg rantaniitty.jpg rypsipelto.jpg maisemapelto.jpg kosteikko.jpg halikonjoki_0.jpg viljapelto.jpg
 

Uutiskirje 2 / 2018

    Järki-uutiskirje 2 / 2018 

     julkaistu 5.6.2018 Maailman Ympäristöpäivänä

    *************************************************************************************

    Poikkeukselliset hellepäivät ja sateettomuus ovat tuoneet haasteita suomalaiseen luontoon ja viljelyyn. Pölyttäjiä houkuttelevaa värikylläisyyttä maisemaan tuovat riistakaistat, joita tukipilke silmäkulmassa voidaan kylvää vielä kesäkuun ajan. Kuva Hia Sjöblom.

    Maailma tarvitsee järkitekoja

    Yli 40 vuotta on vietetty YK:n ympäristöpäivää 5.6. Maailma taistelee ilmastonmuutoksen kourissa. Ihminen on sorkkinut luontaista monimuotoisuutta useilla tahoilla. Seuraukset ovat tuhoisia ja pitkäkestoisia. Maailmassa kärsitään nälkää, janoa ja kurjuutta. Luovuttamiseen ei ole varaa. Tulevaisuus tarvitsee järkeviä tekoja. Muun muassa ruuan tuottajat, tutkijat ja kuluttajat pitelevät ratkaisujen avaimia käsissään. Siis HYVÄÄ YMPÄRISTÖPÄIVÄÄ Järki-uutiskirjeen lukijoille! Emme luovuta, vaan jatkamme järkevien tekojen tekemistä.

    *************************************************************************************

    Koulutuksissa käsitellään maan kasvukuntoon ja hiilen varastoitumiseen liittyviä asioita viljelijälähtöisesti. Kuva Sanna Söderlund.

    Hiilipilotti yhdistää käytännön ja tieteen

    Baltic Sea Action Groupin, Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteinen Carbon Action - Hiilipilotti yhdistää viljelijät, eli käytännön tekijät, ja tiukan tieteen. Sata maatilaa käsittävä hiilitilojen verkosto tekee hiilen varastoitumiseen tähtääviä toimenpiteitä pelloillaan, jakaa käytännön kokemuksia niistä, ja osallistuu näin suomalaisen ruuantuotannon kehittämiseen. Hiiliviljelijät saavat tuekseen kattavan viljelijäverkoston sekä perehtyvät aiheeseen koulutusten myötä.

    Kiinnostuitko? Katso lisää tästä.

    *************************************************************************************

    Ilmatieteen laitos mittaa Qvidjan tutkimuspellolla maaperän hiilidioksidipäästöjä ja hiilinielua. Kuva Tuomas Laurila.

    Mittarit tallentavat pellon
    hiilinielu-ominaisuuksia

    Ilmatieteen laitos mittaa jatkuvasti Qvidjan tutkimuspellolla Paraisilla hiilidioksidin sitoutumista ja vapautumista. Mittauksia voi seurata reaaliajassa. Päivällä mittausarvot ovat nollan alapuolella. Silloin peltoon sitoutuu hiiltä ilmakehästä. Pellon kasvit yhteyttävät ja sitovat ilmakehästä hiilidioksidia enemmän kuin kasvit ja maaperän mikrobit hengittävät ja vapauttavat hiilidioksidia ilmaan. Pelto toimii siis hiilinieluna.

    Yöllä yhteytys on seis, mittaustulokset ovat nollan yläpuolella, ja pellosta vapautuu hiiltä ilmaan etenkin maaperän mikrobien hengityksen seurauksena.

    Pellon koko vuoden hiilitase lasketaan vuoden ympäri jatkuvista mittauksista. Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto keräävät pelloilta myös maanäytteitä laboratoriomittauksia ja -kokeita varten.

    Lisää Sitran sivuilta. 

    *************************************************************************************

    Timo Lehtinen Rekottilan tilalta (vas.) kertoi eurooppalaiselle teemaryhmälle suomalaisnäkemyksiä maaperän hoidosta. Kuva Eija Hagelberg.

    Koko Eurooppaan sopivia malleja

    Euroopan maaseutuverkoston (ENRD) teemaryhmä haki keväisellä retkellään toimivia malleja eurooppalaiseen viljelyyn varsinaissuomalaiselta maaseudulta. Teemaryhmä keskittyy veden ja maaperän kestävään käyttöön.

    Hyviä eurooppalaisia toimintamalleja kerätään seuraavan ohjelmakauden valmisteluun. Nyt keskitytään tulosperusteisiin tukijärjestelmiin, yhteistyöhön ja ravinteiden käyttöön sekä maaperän hoitoon. Vierailun ohjelmassa oli miniseminaari Turussa ja käynnit Qvidjassa Paraisilla sekä Järki Pellossa mukana olevilla Rekottilan tilalla Paimiossa ja Mikkolan tilalla Salossa.

    Teemaryhmässä on hallinnon, tutkimuksen, neuvonnan ja alan järjestöjen edustajia eri puolilta Eurooppaa. Suomesta ryhmään kuuluvat Eija Hagelberg BSAG:sta ja Teemu Hauhia Maaseutuverkostosta. Teemaryhmän loppuseminaari on Brysselissä 14.6.2018.

    Lue lisää:

    Jussi Knaapin kirjoitus vierailusta Maaseutu.fi -sivustolla.

    Maaseudun Tulevaisuuden juttu.

    Euroopan maaseutuverkoston teemaryhmän verkkosivut

    *************************************************************************************

    Lannat ja kierrätysravinteet ovat tärkeitä peltojen ravinne- ja hiilitalouden tekijöitä. Ymmärrys tuotteiden oikeista käyttötavoista on lisääntynyt hankkeiden myötä, ja kiinnostus maaperän kasvukuntoon vaikuttaviin ilmiöihin on edelleen kasvussa. Kuva Sanna Söderlund.

    Järki Lannoite -hanke päättyi

    Lannoissa ja muissa biomassoissa piilee mahtavat määrät ravinteita. Järki Lannassa ja Järki Lannoitteessa on paiskittu töitä, jotta niiden hyödyntäminen mahdollistuisi tehokkaasti. Tietoa on koottu ja jaettu, käytäntöjä kokeiltu ja kehitetty. Kierrätysravinteet ovat tätä päivää ja merkittävä osa hyvää tulevaisuutta. Vaikka hankkeet päättyvät, niin työ jatkuu. Ratkaisuja haetaan kotimaassa ja ulkomailla. Ruokaa pitää tuottaa ja sen tuottamiseen tarvitaan ravinteita. Tulevaisuuden avain on kierrätyksessä. Tutkimuksen ja käytännön kokemusten tuottamaa tietoa yhdistetään, ja ratkaisuja sovelletaan käytäntöön omille alueille ja omiin tarpeisiin.

    Lue lisää Järki Lannoitteesta

    Järki-iskusta Kierrätyslannoitteet.

    Juttu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.3. ”Laajojen kokonaisuuksien pohtija”.

    Kaisa Riikon yliö Maaseudun Tulevaisuudessa 13.4. ”Paskapuheelle on tarvetta tulevaisuudessakin”

    Kaisa Riikon blogi Centrum Balticumissa 17.4. “Ravinteiden kierrätyksellä päästöt kuriin”

    *************************************************************************************

    Pellot ovat kunnossa ja riistaa riittää. Juhani Toivakka Kauhajoelta esittelee retkeläisille, miten käytännön yhteistyö on saanut hiljenneen maaseutukylän kukoistamaan. Kuva Hia Sjöblom.

    Järki Pelto reissaa käytäntöön

    Järki Pelto -hanke on vetänyt tilaisuuksiinsa reippaasti maan kasvukunnosta ja peltoluonnosta kiinnostuneita viljelijöitä. Kesäreissu tehdään 19.-20.7. Torstaina lähdetään Salosta kohti Loimaata, kurvataan Kauhajoelle ja perjantaina palataan lähtöruutuun Nousiaisten kautta. Luvassa paljon mielenkiintoista ja tuoretta nähtävää, mm. suorakylvökenttä, peltopyide elinympäristön hoitoa, Strip Till -menetelmä käytännössä ja koneiden ”rengastusnäyttöjä”.  Retki tarkoitettu ensisijaisesti Salon, Paimion ja Sauvon viljelijöille. Jos tilaa on, muutkin pääsevät matkaan mukaan. Ilmoittaudu Olli-Pekka Ruposelle: opruponen (at) gmail.com, +358 50 582 4645.

    Seuraa Järki Pelto -facebookissa.

    Tarinaa suokakylvökentästä

    Kauhajoen metsästysseurasta

    Järki Pellon toiminnasta lisää nettisivuilla

    *************************************************************************************

    Monien hirvieläinten metsästysaikaa pidennetään kolareitten vähentämiseksi.

    Metsästysaikoja pannaan uusiksi

    Uudessa valtioneuvoston toukokuussa antamassa asetuksessa monen suomalaisen riistalajin metsästysaika muuttuu. Hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästysaikaa pidennetään hirvieläinten aiheuttamien metsä- ja liikennevahinkojen hillitsemiseksi. Meri- ja kanadanhanhen metsästys pelloilla puolestaan käynnistyy jatkossa jo 10. elokuuta maatalousvahinkojen estämiseksi.

    Lue lisää muutoksista.

    *************************************************************************************

    Hyvä lintukosteikko on avoveden, kasvillisuuden ja maa-alueiden muodostama mosaiikki. Ilman aktiivista hoitoa hyväkin lintujärvi menettää arvonsa umpeenkasvun myötä. Kuva Heikki Helle.

    Ministeriöpelastusta kosteikoille

    Suomalainen kosteikkoluonto on kärsinyt pahasti rehevöitymisen seurauksena. Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö käynnistelevät laajaa yhteistyötä kosteikkoluonnon elvyttämiseksi. Kosteikkojen hoito vaatii jatkuvaa työtä. Se vaatii myös nykyistä suurempaa rahoitusta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan myös muun muassa punasotkan metsästyksen keskeyttämistä määräajaksi.

    Lue lisää aiheesta.

    *************************************************************************************

    Kannattava maa-, metsä- ja riistatalous toimii Alhaisten tilalla Hämeenlinnassa. Tila palkittiin Wildlife Estate -tunnuksella viime vuonna. Kuva Hia Sjöblom.

    LumoVesi etsii synergioita

    Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Baltic Sea Action Group (BSAG) ovat yhdessä käynnistäneet hankkeen, jossa kartoitetaan luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojelutavoitteiden ristiriitoja, etsitään niihin ratkaisuja ja synergiaa sekä kehitetään työkalu käytännön suunnittelun tueksi. Hanketta rahoitetaan MMM:n Makera-ohjelmasta. Hankkeen vastuullinen johtaja on tutkija Terho Hyvönen Luonnonvarakeskuksesta. BSAG:n / Järki -hankkeen tehtävänä on neuvoja- ja sidosryhmätyöpajojen järjestäminen sekä LumoVesi-työkalun suunnitteluun osallistuminen.

    Hankkeen alustava esittelysivu.

    *************************************************************************************

    Yksitoistavuotias Silja Koulu pohti tarkkaan, mihin leipäpussin murut ja muovi jätelajittelussa kuuluvat. Kuva Hia Sjöblom.

    Järkevästi Itämeren asialla

    Lähes viisisataa koululaista oli mukana Airiston Nuorkauppakamarin järjestämässä Intohimona Itämeri -tapahtumassa, jonne oli kutsuttu Kaarinan, Paraisten ja Turun koulujen neljäsluokkalaisia. Tapahtumassa oli rastitehtäviä, joissa ongittiin, lajiteltiin, navigoitiin ja pureuduttiin Itämeren tilaan. Tapahtuma järjestettiin kuudennen kerran. Ensimmäisen kerran se tehtiin yhdessä BSAG:n kanssa vuonna 2013 Itämerisitoumuksena.

    Lue lisää tapahtumasta tästä.

    *************************************************************************************

    Sadat haahkat pesivät Bengtskärin majakkasaarella, josta kasvanut turismi pelottaa pienpedot pois. Kuva Ralf Flotman.

    Minkinpoistolla haahkoille pesintärauha

    Itämeren riistalinnustoon kuuluva haahka on tänä päivänä lähinnä uhanalainen. Pesintä ei onnistu pienpetojen valtaamilla saarilla. Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Kim Jaatinen on pureutunut haahkojen maailmaan. Hän rengastaa ja seuraa haahkojen tarinaa. Haahkan pahimmat viholliset ovat minkit, jotka ovat rantojen vieraspetoja. Minkki ja supi herkuttelevat haahkanmunilla.

    - Toisaalta, jos haahka tietää, että saaressa tai luodolla on minkki, se jättää pesimättä, Jaatinen sanoo ja kantaa vakavaa huolta Itämeren haahkakannasta. Pienpetoihin pureuduttiin myös LRS:n kevätinfossa huhtikuussa. Itämeren saaristoon on levinnyt myös toinen vieraspeto eli supikoira.

    Katso lisää Ulos Luontoon -ohjelmasta.

    Aiheesta lisää myös Luonnon- ja riistanhoitosäätiön tuoreistetuilla nettisivuilla

    *************************************************************************************

    Eurooppalaisia fosforiratkaisuja

    Euroopan merkittävin fosforin ja ravinteiden kestävää käyttöä, kierrätettävyytta ja riittävyyttä käsittelevä konferenssi, European Sustainable Phosphorus Conference, ESPC 3, järjestetään Helsingissä 11.-13. kesäkuuta. Sen järjestävät BSAG ja ESPP (European Sustainable Phosporus Platform) YM:n ja MMM:n tuella. Konferenssissa esitellään innovaatioita ja menestystarinoita ja keskustellaan EU:n fosforin riittävyyteen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta.

    Lisää konferenssista ESPC3-verkkosivuilta

    *************************************************************************************

    Maan puolustuskurssi perehdyttää
    päättäjiä maaperän merkitykseen

    BSAG:n järjestämä Maan puolustuskurssi on suunnattu suomalaisille päättäjille. Kurssille kutsuttavat perehdytetään maaperän merkitykseen. Päivän mittaisia kursseja järjestetään kolme kappaletta elokuun puolessavälissä. Kurssipaikkana on Qvidjan kartano Paraisilla.  Maan puolustuksesta puhuvat mm. BSAG:n perustajat Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta, sekä joukko alan tutkijoita. Osallistujat pääsevät tutustumaan maaperään ja sen eliöstöön konkreettisesti esimerkiksi lapioprofiilinäytteiden avulla. Kurssi rahoitetaan ympäristöministeriön Ravinnekierrätys-ohjelmasta.

    Lue lisää tästä.

    *************************************************************************************

    MENOVINKKEJÄ:

    13.6. Suomen ilmastohuippukokous Helsingissä.  

    15.6. Agrometsätalouden kenttäretki, Kilpiän tilalla Pusulassa. 

    20.6. Toivon Tilan syyskasvipäivä Salossa. Katso facebookista lisää.

    4.-7.7. Okra Maatalousnäyttely Oripään lentokentällä.

    18.10. Maan kuivatus -seminaari Espoossa. Lisätietoa tästä.

    12.-13.2.2019 Jyväskylässä Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät. Tilaisuus on jatkoa Naantalin tilaisuudelle tammikuussa 2018. Lisää tietoa luvassa syksyllä.

    * Ehdota Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2018 ympäristöpalkinnon saajaa. Teemana on merensuojelu. Lisää tästä.

    * Vuoden 2018 Maisemateko -kilpailu.

    *************************************************************************************

            Järkiväki toivottaa hyvää
            ja kierrättävää kesämenoa!

       Seuraava Järki-hankkeen uutiskirje ilmestyy ti 4.9.2018

    *************************************************************************************

    Jos et halua saada neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Järki-uutiskirjettä ja tahdot poistua postituslistalta, kerro siitä projektijohtaja Eija Hagelbergille, +358 500 609 526, eija.hagelberg(at)bsag.fi.

     

    Voit tilata uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi tästä.

    Yhteystiedot Järki-hankkeen toimijoihin löydät tästä.

    *************************************************************************************

                    

     

    Järki   on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa. Hanketta rahoittavat mm. Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Ympäristöministeriö.