pelto.jpg img_0709.jpg img_9200_m.jpg kuurankukkia.jpg rypsipelto.jpg maisemapelto.jpg halikonjoki_0.jpg kosteikko.jpg img_9188.jpg tammihaka.jpg rantaniitty.jpg viljapelto.jpg ketoneilikat.jpg puiden takaa.jpg riistapelto_0.jpg IMG_8095_m.jpg Aneriojärvi.jpg piippo ruusuruoholla.jpg kesa_-_copy.jpg broilerinlanta_pieni.jpg
 

Uutiskirje 3/2018

     JÄRKI -uutiskirje 3 / 2018 (4.9.)

    **************************************************************************************

    Rutikuiva maa ei tuota ruokaa eikä rehua. Hyväkuntoinen maa varastoi vettä, ravinteita ja hiiltä sekä tuottaa hyvää satoa. Oikeilla keinoilla tämäkin maa saadaan toimivaksi. Kuva Eija Hagelberg.

    Kaivamme esiin JÄRKI-ratkaisuja

    Olemme saaneet nauttia auringosta ja hellepäivistä. Ruuan tuottajille se ei ole ollut pelkkää nautintoa, vaan suurta huolta sadon onnistumisesta. Viime vuosina keskusteluissa on noussut esille ilmastonmuutoksen uhkana lähinnä loputtomia vesisateita. Kuuman ja kuivan kesän haasteet tulivat monelle yllätyksenä. Äärisäät yleistyvät.

    Kuivuus antoi karvaita maistiaisia siitä, millaisia kesät voivat meilläkin olla tulevaisuudessa. Puhtaan veden riittävyys on kaikkein kriittisin tekijä ruuan tuotannossa. Ääriolosuhteiden sietokykyä tarvitaan. Varautumista pitää opetella. Maaperän hoito ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat avainasemassa. Mitä monipuolisempi on ekosysteemi, sitä paremmin se kestää ulkopuolisia uhkatekijöitä, joita mm. sääkartat meille jatkuvasti tarjoilevat.

    Töitä riittää. Onneksi riittää myös ratkaisuja. JÄRKI jatkaa hyvien ratkaisujen levittämistä. 

    **************************************************************************************

    Hiilipilotin koulutuksessa keskustelu muiden hiiliviljelijöiden kanssa oli tärkeässä osassa; myös leppoisa illanvietto sujui kokemustenvaihdossa. Kuva Sanna Söderlund.

    Hiiliviljelijät oppimassa yhdessä

    Baltic Sea Action Groupin, Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteisessä Carbon Action -hiilipilotissa yhdistetään maanviljelijöiden käytännön osaamista tieteelliseen tutkimukseen. Sata viljelijää osallistuu hankkeeseen, jossa etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen kääntämiseksi kokeilemalla viljelytoimenpiteitä, jotka edistävät hiilen varastoitumista peltomaahan. Puolet hiiliviljelijöistä osallistui Aulangolla Katajistonrannassa järjestettyyn koulutukseen ja toinen puolikas koulutetaan loppusyksyllä 2018.

    Lue lisää koulutuksesta: BSAG:n uutiset

    Maaseudun tulevaisuus 25.7.2018

    Luomulehti

    **************************************************************************************

    Mielenkiintoiset ja käytännönläheiset Järki Pellon tilaisuudet jatkuvat. Markku Parikka esittelee pellonmuotoilukalustoaan Halikossa Toivon Tilalla tänään. Kuva Markku Pulkkinen.

    Järki Pelto levittää tietoa ja intoa

    Talvella 2017 alkanut BSAG:n paikallinen tiedonvälityshanke Järki Pelto päättyy tämän vuoden lopulla. Salon, Paimion ja Sauvon alueella toimivassa hankkeessa esitellään kiinnostavia savimaiden hoitoon liittyviä aiheita seudun viljelijöille. Asiantuntijoina tutkijoita ja asiaan vahvasti vihkiytyneitä osaajia.  Järki Pellon tilaisuudet ovat vetäneet tähän mennessä yli 700 osallistujaa. Asiat ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia.

    Lisää on luvassa syksyn aikana:

    *Pellon profiilin muotoilunäytös Toivon tilalla Halikossa, Lehdentie 70 klo 13 tänään 4.9.

    *Ravinnekuidun levitysnäytös Hajalassa,Hyypperäntie 29,  klo 13 jälkeen tänään 4.9.

    *Luentotilaisuus Maan parannusaineet Salossa 20.9. klo 18

    *Nurmen viljelyn pellonpiennarpäivä Perttelissä lokakuussa

    *Pellonpiennarpäivä Paimiossa Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksella lokakuun lopulla

    *Salaojitus-luentoilta ja hankkeen päätöstilaisuus Salossa marraskuussa

    Seuraa ilmoittelua Järki Pellon omilla sivuilla

    Liity facebook-ryhmään Järki Pelto

    Aikaisempien tilaisuuksien esitelmät löytyvät nettisivuilta

    **************************************************************************************

    Agronomi Jussi Knaapi esitteli Koneviestin Loimaan viljelymenetelmäkoekenttää. Kuva Sanna Söderlund.

    Järki Pelto retkeili lakeuksilla

    BSAG:n Järki Pelto vieraili 19. – 20.7.2017 järjestetyn retkensä aluksi Koneviestin Loimaan viljelymenetelmäkoekentällä, jossa asiantuntijana toimi agronomi Jussi Knaapi. Loimaalta matkattiin Kauhajoen Kainastolle, jossa tutustuttiin paikallisiin riistakohteisiin Kauhajoen metsästysseuran Kainaston kyläjaoston puheenjohtajan, maanviljelijä Juhani Toivakan johdolla. Viimeinen vierailukohde oli Strip Till -viljelymenetelmään perehtyneen maanviljelijä Ilmari Hunsan tila Nousiasissa.

    Lue raportti retkestä. 

    **************************************************************************************

    Luken tutkija Ansa Palojärvi esittelee Maan puolustuskurssin osallistujille typensitojabakteerien juurinystyröitä apilan juurissa. Kuva Eija Hagelberg.

    Maan puolustuskurssi kiinnosti

    Baltic Sea Action Groupin järjestämällä Maan Puolustuskurssilla laskettiin katse tiukasti maahan. Tarjolla oli kolme yksipäiväistä koulutuspäivää maaperäteemasta Qvidjan tilalla Paraisilla. Esikuvansa, eli Maanpuolustuskurssin, mukaisesti koulutukseen kutsuttiin päättäjiä ja vaikuttajia. Kurssille osallistui koulutettavia mm. ministeriöistä, yrityksistä ja tiedotusvälineistä. Terve maaperä on ruokaturvan perusta, minkä lisäksi se pidättää ravinteita ja pystyy sitomaan hiiltä ilmakehästä. Maaperän suojelu onkin tärkeä osa Itämeri- ja ilmastotyötä. Neljäs kurssipäivä järjestetään myöhemmin syksyllä Brysselissä.

    Lue lisää tästä. 

    **************************************************************************************

    Yli 70 % Suomen pinta-alasta on metsää. Metsien omistajia on yli 600 000. Valtio on suurin yksittäinen omistaja. Metsäpäätöksillä on merkitystä. Kuva Hia Sjöblom.

    Järki-isku metsänhoidosta tulossa

    Tekeillä on  tiukka tietopaketti järkevistä teoista maa- ja metsätaloudessa.Tavoitteena on parempi tulevaisuus puhtaammassa ja toimivammassa ympäristössä. Uusi Järki-isku pureutuu metsiin, metsänhoitoon ja metsien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Järki-isku 21 valmistuu syyskuun lopulla. Se käännetään myös ruotsiksi. Iskut ovat hyvää ja tiivistä oppimateriaalia vastuulliseen tulevaisuuteen tähtäävien käytössä.

    Aiemmat Järki-iskut löydät täältä

    Ja ruotsiksi täältä.

    Niiden viesti ei ole vanhentunut. Nelisivuisia iskuja on valmiiksi painettuna. Ne ovat myös tulostettavissa netistä.

    **************************************************************************************

    Toivon tilan syyskasvipäivä kesäkuun alussa tarjosi mahdollisuuden keskustella viljelijöiden ja muiden maatalouden toimijoiden kanssa. Kuvassa Järki-hankkeen Sanna Söderlund ja Soficta Oy:n Sami Metsänperä Farmidata-hankkeesta. Kuva Eija Hagelberg.

    Mene maatilalle!

    Maatilojen lukumäärä laskee rajusti. Yhä harvempi kansalainen on suoraan tekemisissä ruoan tuottajien kanssa.

    JÄRKI antaa kaikille ruokaa ravinnokseen käyttäville vahvan suosituksen käydä tutustumassa maatiloihin. Ehkä ei kannata tuppautua ilmoittamatta kuitenkaan. Erilaisia avoimen ovien päiviä ja maatilapäiviä järjestetään ympäri kasvukautta. Keväällä useat lehmien laitumelle lasku -tilaisuudet vetävät väkeä. Suomen Luonnon päivänä 25.8. ovensa avasivat monet luomutilat. Yksittäiset maatilat järjestävät myös avoimia tilaisuuksia, kuten Toivon Tilan syyskasvipäivä Salossa kesäkuussa, missä myös JÄRKI-hanke oli esittäytymässä. Peli ei ole menetetty tämän syksyn osalta: 15.9.2018 järjestetään kolmannen kerran Osta Tilalta- päivä, jossa mukana on kymmeniä maatiloja eri puolilla maata.

    MARS! MAATILALLE RUUANTUOTANNON ALKULÄHTEILLE!

    **************************************************************************************

    Haahka tarvitsee pelastustoimia. Suomessa sen kanta on romahtanut.  Töitä haahkakannan eteen on jatkettava. Etenkin naarashaahkojen metsästystä pitää välttää. Kuva Ralf Flotman.

    Vieraspetojen poisto pelastaa

    -Pesiviä haahkanaaraita oli 20% edellisvuotta enemmän, ja pesinnät onnistuivat paremmin kuin viime vuonna, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Kim Jaatinen sanoo. Hän on tutkijana seurannut Itämeren haahkakantaa pitkään. Sen tukala tilanne johtuu monen osatekijän summasta. Käytännön toimista Jaatinen pitää vieraspetojen, supikoiran ja minkin,  poistamista, tehokkaimpana haahkan tukalan tilanteen lievittäjänä. Jo pelkkä minkin läsnäolo karkottaa haahkanaaraat ja estää pesinnän. Lähes kolmekymmentä prosenttia naarashaahkoista epäonnistui tänä vuonna pesinnässä. Sekin on hieman parempi luku kuin edellisinä vuosina.

     

    **************************************************************************************

    Suotuisana kesänä metsäkanalintujen lisääntyminen onnistui. Metsäkanalintujen metsästysaikoihin esitetään pidennyksiä monin paikoin. Kuva Heikki Helle.

    Pidennyksiä metsäkanalintujen metsästykseen

    Muutaman heikomman vuoden jälkeen mennyt kesä oli metsäkanalintujen pesinnälle suosiollinen suuressa osassa maata. Riistakolmiolaskentojen perusteella laadittu esitys syksyn metsästysajoiksi sisältää laajoilla alueilla pyyn ja teeren metsästyksen jatkumisen aina marraskuulle asti. Metson metsästys sallitaan muutamissa Lapin kunnissa jopa joulukuulle.

    Lue lisää. 

    **************************************************************************************

    Kosteikkojen hoidolle ja suojelulle on laajamittainen tarve - nämäkin tavit uiskentelevat rakennetulla maatalouskosteikolla. Kuva Heikki Helle.

    Taantuville vesilinnuille rauhoituksia

    Erittäin uhanalaiset riistalinnut punasotka ja tukkakoskelo on maa- ja metsätalousministeriön asetuksella rauhoitettu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Samoin on rauhoitettu alli sisämaassa. Kosteikkojen ja samalla vesilintukantojen tilan parantamiseksi on valmisteilla maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteinen hanke.

    Lue lisää. 

    **************************************************************************************

    Kiertääkö hyvä kauttasi -viestintäkampanja kertoo hauskoilla ja sisältörikkailla kuvilla, miten arjen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa vesistöjen rehevöitymiseen.  

    Kiertääkö hyvä kauttasi?

    Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä vesistöjen rehevöitymisongelman ratkaisemiseksi? Kiertääkö hyvä kauttasi -yhteiskampanja kertoo hauskoilla visualisoinneilla, miten arjen teoilla voi vähentää ravinnehukkaa. Vinkkaa oma hyvän kierrättämisen keinosi ja jaa tietoa kampanjasta yhteistyökumppaneille!

    Asuminen, syöminen ja kaikki siihen liittyvä toiminta jättää jälkensä vesistöihin. Kuluttajalla on iso rooli kokonaisuudessa. Ole mukana!

    Lue lisää tästä. 

    **************************************************************************************

    MENOVINKKEJÄ:

    4.9. Ravinnekuidun levitysnäytös Hajalassa klo 13.00

    4.9. Pellon profiilin muotoilunäytös Hajalassa klo 13.00

    15.9. Osta tilalta – päivä 

    20.9. Järki Pellon luento Maan parannusaineet Salossa klo 18.00 

    3.10. OSMO-hankkeen salaojapäivä Ilmajoella

    4.10. OSMO-hankkeen salaojapäivä Loimaalla

    8.10. Maatalouden vesiensuojelun teemapäivä Pasilassa

    18.10. Maan kuivatus ja ilmastonmuutos -seminaari Espoossa

    29.-30.11. Droonit maa- ja metsätaloudessa -kongressi Naantalissa

    12.-13.2.2019 Jyväskylässä Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät. Tilaisuus on jatkoa Naantalin tilaisuudelle tammikuussa 2018. Lisää tietoa luvassa syksyllä.

    * Vuoden 2018 Maisemateko -kilpailu. Ehdotuksia voi lähettää 30.9.2018 saakka. 

    * VILMA -hankkeen erinomainen videokirjasto tarjoaa tasokkaita asiantuntijaesityksiä maaseudun ilmastoviisaista ratkaisuista. 

    * Lisää menovinkkejä löydät Maaseutuverkoston kalenterista.

    **************************************************************************************

    Järkiväki toivottaa kiihdytystä

    syksyiseen kiertotalouteen!

     

    **************************************************************************************

    Seuraava Järki-uutiskirje ilmestyy 4.12.2018

    Jos et halua saada neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Järki-uutiskirjettä ja tahdot poistua postituslistalta, kerro siitä projektijohtaja Eija Hagelbergille, +358 500 609 526, eija.hagelberg(at)bsag.fi.

     

    Voit tilata uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi tästä.

    Yhteystiedot Järki-hankkeen toimijoihin löydät tästä.

    **************************************************************************************

           

     

     

     

     

    Järki   on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa. Hanketta rahoittavat mm. Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Ympäristöministeriö.