broilerinlanta_pieni.jpg riistapelto_0.jpg rypsipelto.jpg pelto.jpg img_0709.jpg ketoneilikat.jpg viljapelto.jpg img_9188.jpg Aneriojärvi.jpg img_9200_m.jpg maisemapelto.jpg piippo ruusuruoholla.jpg puiden takaa.jpg rantaniitty.jpg kesa_-_copy.jpg halikonjoki_0.jpg kosteikko.jpg IMG_8095_m.jpg tammihaka.jpg kuurankukkia.jpg
 

PELTO EI JAKSA TUOTTAA ILMAN JATKUVAA HUOLENPITOA

    Ei mikään pelto pysy tuottavana, ellei sen kunnosta pidetä huolta. Vesitalous on olennainen osa tätä työtä. Ojituksen on oltava kunnossa, viisikymmentä vuotta maata viljellyt Kalle Oivanen sanoo. Kuva Kari Salonen.

    PELTO EI JAKSA TUOTTAA ILMAN JATKUVAA HUOLENPITOA

    "Viljely ei kerta kaikkiaan onnistu, elleivät perusasiat ole kunnossa. Se taas tarkoittaa, että maan rakenteen pitää olla kohdallaan. Eikä se onnistu, jos vesitalous ei ole kunnossa, Nousiaisissa tilaansa viljelevä Kalle Oivanen sanoo. Isäntä korostaa maalaisjärjen käyttöä ja omien peltojensa tuntemisen tärkeyttä.

    ”Monet maan rakenteen ongelmat ovat isännän omaa huolimattomuutta. Täytyy tuntea peltonsa. Niitä pitää seurata ja katsella, pohtia niiden toimintaa. Tärkeää on ymmärtää, että mitkään maan parannuskeinot eivät tuota tuloksia välittömästi ja nopeasti. Korjausliikkeet vievät vuosikausia, mutta niiden tehokin kestää pitkään. Maan rakenne ja vesitalous kulkevat käsi kädessä. Sen näkee erittäin selkeästi jäykemmillä pelloilla. Usein syynä ovat vanhat tiiliputkiset salaojat, jotka eivät toimi enää kunnolla.”

    KEINOJA?

    ”Viljelijän on tunnettava peltonsa tarkkaan. Niiden tilaa ja kuntoa on seurattava. Kun pellon rakenne on kunnossa, vesi ei jää pellolle seisomaan. Tilallamme on tehty paljon uusintaojituksia, ja niitä jatketaan. Peltoon jätetty olkimassa kynnetään. Peltoon jää silloin tärkeää humusta. Taudinaiheuttajia on samalla onnistuttu pitämään aisoissa. Tuntuu, että aivan liian monelle ympäristötukien tärkein tehtävä on vain olla osa tilan tuloista. Entä jos ympäristötukea maksettaisiinkin vain sellaisista teoista, joista on ollut oikeasti hyötyä ympäristölle ja viljelylle? Viljeleminen on kuitenkin työtä ympäristön ehdoilla, mutta tärkeintä on tietää ja tuntea omien peltojensa kunto ja osata vaikuttaa siihen. Luovuin ympäristötuista, koska en halunnut luopua kasvua edistävän starttifosforin käytöstä. Se on minun ja meidän peltojemme valinta. Turhan byrokratian vastustajana olen mielelläni vastuullinen kapinallinen. Käytän maalaisjärkeä, ja pidän enemmän ympäristöteoista kuin ympäristötuista.”

    MOTIVAATIO?

    ”Jos maa on hyvässä kunnossa, voi käydä niin, että isäntä ravinnetasetta laskiessaan huomaakin lannoittaneensa enemmän kuin olisi tarvinnut. Lannoitteiden käyttöä voi siis vähentää. Se on tietenkin suoraa säästöä. Voitto tappelusta liisteriltä tuntuneen peltomaan kanssa on rohkaissut. Kun ojitus saatiin kuntoon, ei maa enää tiivistynyt samalla tavalla kuin ennen salaojituksen korjaamista. Silloin vesi seisoi pellolla. Sen jälkeen syväjuuriset kasvit jatkoivat maanparannustyötä. Vuosikausia kestäneen salaojien korjausten jälkeen satotaso nousi selkeästi. Parhaimmillaan se tuplaantui. Se motivoi. Maa pidättää ravinteita, kun vedet eivät valu pintavaluntoina suoraan vesistöihin. Ravinteiden kierrättäminen onnistuu, kun peltomaa on hyvässä kunnossa.”
     

    KÖÖNIKKÄLÄN TILA NOUSIAISISSA
    - sadan hehtaarin kasvinviljelytila
    - hybridiruista, syysrapsia, kevätvehnää
    - tila suvulla 1900-luvun alusta
    - Kalle Oivanen isäntänä 34 vuotta, tilanpitoa jatkaa tytär perheineen
     

    Lisätietoja mm.:
    www.agronet.fi
    www.salaojayhdistys.fi
    www.ymparisto.fi
    www.luonnontila.fi
     

    Järki on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevä edistäminen. Hanketta rahoittavat mm. Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophie von Julinin säätiö, Ympäristöministeriö sekä Suomen Kulttuurirahasto.
    copyright Järki-hanke (www.jarki.fi)
    Järki-iskun teksti Hia Sjöblom. Järki-iskun grafiikka & taitto Toinen Keksi Oy, Salo.