maisemapelto.jpg ketoneilikat.jpg rantaniitty.jpg IMG_8095_m.jpg rypsipelto.jpg img_9188.jpg kosteikko.jpg piippo ruusuruoholla.jpg Aneriojärvi.jpg halikonjoki_0.jpg broilerinlanta_pieni.jpg viljapelto.jpg puiden takaa.jpg img_0709.jpg kesa_-_copy.jpg pelto.jpg img_9200_m.jpg riistapelto_0.jpg tammihaka.jpg kuurankukkia.jpg
 

Peltomaisemassa kuhisee

    Klikkaa kuvaa suuremmaksiMonipuolisessa peltomaisemassa

    homma toimii taloudellisesti ja hyvin

    ...suurenna viereinen kuva klikkaamalla sitä...                          

    Toimiva peltomaisema on kokonaisuus. Siihen kuuluvat myös suoja- ja reunavyöhykkeet. Elämää kuhisevat pientareet tarjoavat suojaa ja ravintoa tärkeille kasvi- ja eläinlajeille.
    Runsas eliölajisto vahvistaa maatilan tuotantovarmuutta ja ekosysteemin toimivuutta. Ikään kuin sivutuotteena syntyy vaihtelevan elävä maisema.
    Maailmassa on lähes 400 000 kasvilajia. Eläinlajeja on valtavasti enemmän. Arviohaarukka liikkuu kymmenissä miljoonissa.
    Maapallon biomassan koostumus on mielenkiintoinen. Pelkästään muurahaisten biomassaa on paljon enemmän kuin ihmisten. Ihmisbiomassaa on seitsemän kiloa hehtaarilla. Lintujen biomassaa on puoli kiloa hehtaaria kohti.
    Tutkimukset osoittavat, että tuhohyönteisiä on huomattavasti vähemmän alueilla, missä luonto on monimuotoista. Monimuotoisuus lisää hyödyllisten eliöiden määrää.
    Monimuotoisuus on toiminnallinen kokonaisuus. Kun tunnetaan avainlajien ominaisuudet, vaatimukset ja vuorovaikutusmekanismit, voidaan löytää järkeviä ja tehokkaita ratkaisuja tuholaisia vastaan.
    Esimerkiksi tuomikirvat kolmikymmenkertaistavat lukumääränsä viikossa. Jos luontainen petohyönteinen ei ehdi pellolle ajoissa, kirvat saavat yliotteen. On aivan eri asia tuhota 10 kirvaa neliöltä kuin muutama viikko myöhemmin 9000.
    Suomen pohjoinen sijainti on haaste maataloudelle. Toisaalta talvi tasaa tuholaistilannetta.

    PETOPANKKI PELASTAA
    Suurten peltoaukeiden petohyönteisten turvaksi voidaan perustaa petopankkeja. Ne ovat noin puolentoista metrin levyisiä hieman koholla olevia kaistaleita. Kun pankkeja on sopivin välein, pedot ehtivät tuhohyönteisjahtiin pellolle ajoissa.
    Englannissa petopankkeja (beetle bank) on rakennettu jo vuosikausia, ja niihin on saanut ympäristötukea. Suomessa sarkaojat ovat aiemmin toimineet petopankkeina, vaikkei niistä sitä nimeä ole käytettykään. Sarkaojat katoavat muun muassa salaojituksen myötä.

    ISKU 2, sivu 3: Viljelijällä töissä